VN1500 jäähdytykseen liittyvää huoltoa osa 1/3. Termostaatti ja tuuletin.

Ihmettelin tuossa ajellessani, että miksi tulee tietyllä kierrosalueella joka vaihteella sellainen särinä koneeseen. Ensin ajattelin, että se on nokkaketju, mutta pyörällä on ajettu vasta 50 000km, niin se tuskin on nokkaketju. Särinä kuului oli veto päällä tai ei. Siispä tutkimaan. 

Syy löytyi pihassa aika nopeasti, kun kaasukahvaa paikallaan tyhjäkäynnillä kierrosteli. Syylärin flektin kiinnitysmutteri on irronnut. Flekti tärisi kopassaan tietyllä resonanssitaajuudella. Siispä purkamaan pyörää, että saadaan se kuntoon. Ja sitähän ei päässyt kiristelemään irroittamatta syyläriä. Tuleepahan samalla tehtyä jäähdytykseen liittyvät huollot.

Ensimmäisenä jäähdytysnesteet pois syylärin pohjasta. Tankki irti, letkuliittimet auki mitä löytyy. Letku syylärin yläpäästä termostaatille. Letku syylärin alapäästä vesipumpulle. Samoin tuulettimen sähköjohto, sekä tuulettimen pyörintää ohjaavan releen maadoittava thermo swichin eli lämpökytkimen johto.

Tuuletin oli neljällä pultilla kiinni Toyo-merkkisessä ja 61908 mallisessa syylärissä.

Tuuletin näyttää vanhalta ja onhan se jo 31 vuotta vanha. Mutta pyöri ihan kepeästi ja rohisematta. Eli lienee vielä pitkäikäinen ja pääsee yhä pyörään kiinni. 

Tarkempi tutkiminen osoitti, että tuuletin oli kolmella mutterilla kiinni kopassaan. Yllä olevasta kuvasta näkee, että kaksi niistä on irronnut. Eli vain yhdellä pultilla oli kiinni. Vaihdoin tilalle prikat ja nyloc mutterit. Luulisi pysyvät siihen asti, kun tuulettimen vaihto joskus 30 vuoden kuluttua tulee aiheelliseksi.

Tuulettimen malli FLAT MOTOR SSW 9612E

Sitten tuli vähän ikävämpää ongelmaa vastaan. Tuuletinta tosiaan ohjataan erillisellä releellä, joka löytyy junction boxista. Releen maadoitus tapahtuu syylärin pohjassa olevalla thermo switchillä suoraan syylärin runkoon. Kun jäähyneste lämpenee riittävästi, thermo switch saa kontaktin ja tuuletin rävähtää pyörimään.

Tämä thermo switch oli mukavasti hapettunut ihan vihreäksi. Siitä oli epoksi halkeillut päältä ja koko epoksissa kiinni oleva abikoliitin heilui ihan sormilla. Saattaa olla ettei ihan kontaktit ole enää kohdillaan.

Tämä oli asia joka selkeästi kannatti laittaa tilauslistalle ja vaihtoon. Mikäli tuo osa hajoaa ja tuuletin ei pyörähdä, se tarkoittaa, että meillä on kohta kiinni leikannut moottori.

Uusi osa alkuperäisenä on syntisen kallis. Yli 100 euroa saa pulittaa. Uutta osaa ei suoraan löytynyt suomesta, eikä saksasta. Ei edes UK:sta. Edes kiinasta ei löydy mitään halpaosaa tilalle tähän malliin. Uudempiin VN1500 malleihin löytyy kyllä, mutta se on eri kierteillä ja kaksi nastainen. 

Lopulta Jenkeistä löytyi parikin mallia hintaluokassa 28 - 35e posteineen. Tilasin tuon kalliimman, koska se näytti enemmän alkuperäiseltä. Sitä odotellessa. Koronavirus Covid-19 jyllätessä maailmalla postitus ei kulje kovin tehokkaasti. Arvioitu saapumisaika oli lokakuun puolivälistä jouluaattoon asti. 

Eli saattaa olla että ajokausi tänä vuonna loppui tähän. Joka tapauksessa en viitsi vanhaa kiinni enää laittaa, koska se ei ehkä enää toimi kunnolla. Ja edes väliaikaisesti sitä ei viitsi laittaa, koska menee hyvät jäähdytysnesteet aina vaihtoon, kun tuon osan vaihtaa. Siispä odotellaan.

Samalla vaihdoin tuohon johtoon uuden abiko-liittimen, ettei ole niin hapettunut liitin uutta tulevaa osaa vasten.

Itse liitin näytti irroitettuna tältä.

Samalla siinä tuli tarkastettua muitakin jäähdytykseen liittyviä asioita, kuten termostaatti. Jotta termostaatin saa pois, pitää ottaa ensin irti nippu letkuja ja polttoaineensuodatin. 

Polttoaineensuodatinkin näytti sellaiselta, että ehkä hyvä hetki sekin uusia. 

Uusi polttoaineensuodatin on 8mm nipoilla.

Itse termostaatti on suoraan bensatankin alapuolella. Jotta sen saa irti, pitää siitä irroitella paisuntasäiliölle menevä ohut letku. Sylintereille menevät kaksi letkua ja syylärille menevä paksu letku otettiinkin jo aikaisemmin irti.

Letkut irroitettuna termostaatti lähtee sopivasti nitkuttelemalla ja pyörittelemällä irti rungon oikealta puolelta.

Termostaattikotelo on kiinni neljällä ruuvilla ja tiivistetty ihan o-renkaalla.

Kas kummaa. Termostaatti näytti jotenkin liiankin tutulta. Osoittautui, että se on tismalleen sama termostaatti, mitä käytetään myös Honda GL1100 GoldWingissä, sekä Honda CX500 pyörissä. 
Tismalleen sama termostaattikoko halkaisijaltaan (52mm) ja asteiltaan (82'C) mitä käytetään myös Honda Accord ja Civic autoissa 1980 luvun alkupuolella.

Uusi termostaatti Kawasaki VN1500 maksaa orkkiksena tai ei originaalina moottoripyöräliikkeissä noin 50 euroa. Kun taas tämän Civic / Accord autoihin sopivan termostaatin saa Motonetista 9.90e (isompi paketti), tai jenkeistä muiden auto-osien yhteydessä rock autosta noin 4-5 euron hintaan (+postit).

Gatesin termostaatit ja hihnat ovat hyviksi havaittuja ja itselläni ainakin wingissä toimi hyvin Gatesin termarit. Sellaisia pari oli jäänyt hyllyyni wingiajoilta, joten päätimpä vaihtaa sellaisen uuden termostaatin vulcaniin.

Istuu täydellisesti termostaattikoteloon. Itse koteloon meni vielä hyllyyn jäänyt wingin (tai cx:n) termostaattikotelon o-rengas. Se oli vähän paksumpi kuin kawan oma, mutta mitoiltaan juuri sopiva. Toimii varmasti hyvin. Jos ei, niin tiivistetään vaikka blue hylomarilla lisäksi.

Lopulta termostaatti, letkut, syylärit kaikki nippuun ja paikalleen. Samalla huomasin, että syyläri on eristetty rungosta kumitassuin värinän vähentämiseksi. Mutta syylärin jäähdytysflektin anturi maadoittaa kuitenkin syyläriin. Joten maadoitus tulee tulla myös runkoon asti. Runkoon se varmasti tulee pultteja pitkin, mutta räjäytyskuvan mukaan tuulettimen yhden pultin kohdalta pitäisi tulla runkoon vielä varalta yksi erillinen maadoitusjohto. Se puuttui tästä ja päätin sellaisen tehdä ja kiinnittää tuohon töötin jalan toiseen pulttiin, joka kiinnittyy runkoon. Ihan vain varmuuden varalta, koska se siihen kuuluisi. 

 Sitten vain odotellaan sitä thermo switchiä saapuvaksi, jolloin voidaan iskeä jäähdytysnesteet sisään ja ilmata pyörä ja todeta että homma pelaa.

VN1500 Kalifornia-mallin "päästöletkujen" poistaminen

Oma Kawasakini sattuu olemaan Kaliforniasta lähtöisin ja Kaliforniassa on ehkä maailman tiukimmat päästömääräykset mitä tulee polttoainekäyttöisiin ajoneuvoihin. Niin moottoripyöriin kuin autoihinkin.

Tästä johtuen pyörässäni on niiden aikaisemmin poistamieni REED-venttiilien lisäksi metritolkulla letkua liittyen polttoaineen tankkauksen ylivuotobensojen ja tankin bensahöyryjen kierrätykseen.

Lyhyesti kerrottuna:

Yleensä moottoripyörissä on yksi huohotusletku bensatankissa. Se on yleensä johdettu maahan tankin pohjasta tai takaosasta löytyvästä nipasta. Jos tankkaat ylitäyteen tai bensa höyrystyy, se hengittää sen tätä letkua pitkin maahan. Joissain enduromalleissa saattaa bensatankin korkissa olla huohotinletku.

Tämä siis niinsanotusti normitapauksissa.

Kaliforniamallissa jos ylitankkaat tankin, niin bensaa ei saa ylivuotoletkusta valua maahan. Myös jos bensa höyrystyy esimerkiksi täyden tankin ollessa auringossa. Se bensahöyry ei saa päästä "luontoon tai ilmakehään". Käytännössä mikään bensan olomuoto ei saa päästä pyörästä ulos muulla tavoin kuin poltettuna ja pakoputkien kautta.

Nämä Kalifornian päästönormit täyttääkseen, kaikkiin Kaliforniassa myytäviin pyöriin merkistä riippumatta pitää rakentaa tehtaalla toimiva systeemi, jolla kierrättää bensahöyryt takaisin polttoon/tankkiin.

Käytännössä ei ole haittaa jos ne letkut pyörässä on kiinni. Mutta ei myöskään ole haittaa jos ne pyörästä poistaa oikealla tavalla. Haittaa tulee siinä kohtaa, jos:

• kierrätysletkujen alipaineletkuista jokin murtuu ajan saatossa ja pyörän käynti ei toimi enää kunnolla.
• kaadat pyöräsi tai joudut kolariin, voi bensaa olla letkuissa tai niihin liittyvässä höyrytys "kanisterissa" ja huonossa tapauksessa kolarissa voi koko pyörä syttyä tuleen.

Toisin sanoen. Koska pyöräni on jo yli 30 vuotta vanha ja letkut ovat vanhoja. Sen sijaan, että odotan koska tulee ongelmia sopivan alipaineletkun haperruttua, päätin poistaa koko järjestelmän käytöstä.

Homma menee suurinpiirtein näin. Syylärin alla on tässä mallissa tuollainen muovikotelo. Se sisältää bensan ja höyryjen kierrätykseen liittyvää koneistoa.

Koppa auki ja kurkataan mitä löytyy. Sieltä löytyy paljon letkuja sekä ns. Charcoal canister sekä separator. 

Separator on alipaineella toimiva härveli, johon tulee neljä letkua. Yksi tankin ylivuotoletku. Yksi alipaineletku kaasuttimelta. Sitten kaksi muuta letkua, joista toinen vie takaisin takaisin tankille polttoaineen "paluu huohotusletkuun" ja toinen vie tuonne canisteriin.

Tämä separator jotenkin alipaineen avulla hoitaa ylivuotobensat niin, että ilmeisesti höyryt imaistaan suoraan tankkiin ja bensat menevät tuonne charcoal canisteriin. Siellä ne saavat höyrystyä ajan kanssa.

Charcoal canisterista menee sitten letkuja niin ilmanputsarikotelolle, kuin kaasuttimien huohotusletkujen luo haaroittimeen.

Canisterista ajan kanssa bensahöyryt imaistaan ilmansuodatinkotelon kautta kaasuttimelle polttoon. Samoin kaasuttimien huohotushöyryt kulkevat charcoal canisterin kautta ilmansuodatinkotelolle polttoon. 

Aikamoinen härveli. Tämän suljetun järjestelmän, sekä REED-venttiileitä ohjaavien alipaineventtiilien vuoksi kaasuttimilta lähti ainakin neljään suuntaan haaroitettuja alipaineletkuja. Voi vaan kuvitella paljonko ongelmia tulee, jos joku niistä alkaa vuotamaan.

Siispä kaikki vaan pois ja tehdään tästä ns. normaali moottoripyörä.

Letkut irti vaan ja separator ja canister irti.

Sitten seuraillaan letkuja ees sun taas mihin ne menee ja poistellaan niitä. 

• kaasuttimelta lähtevät kaikki alipaineletkut irroitetaan kokonaan ja kaasuttimen alipaineletkunipat tulpataan silikonitulpilla.
• ilmanputsarikotelolle menevät 3-4 letkua irroitetaan ja teipataan umpeen tai tulpataan ne reijät ilmanputsarikotelosta, ettei se ime ohi ilmansuodattimien pölyistä ilmaa.
• bensatankilta irroitetaan molemmat huohotusletkut

Tässä nähdään koko letkuviidakko jossa on REED-venttiilien poiston letkut, sekä bensan kierrätysjärjestelmän letkut. Aika moinen nippu johtoa. Yhden laatan pituus on 20cm. Siitä laskemaan montako metriä letkua sai poistaa pyörästä ja pyörän käynti käytännössä vain parani tämän operaation jälkeen.

Otin tästä letkukasasta bensatankin huohotusletkut ja leikkasin ne sopivaan mittaan ja pujotin akun vierestä pyörän alapuolelle lenksuun, josta ne johtavat höyryt ja ylivuotobensat suoraan maahan. 

Nätisti samassa nipussa on myös jäähdytysnesteen paisuntasäiliön huohotusletkun pää. 

Tankin huohotus kannattaa johtaa pyörän alle, jottei se valuta vahingossa bensaa valumaan hallitsemattomasti pyörän moottorille tai jopa pakoputkistolle. Huonolla tuurilla pyörä syttyy tuleen.

Pyörän ulkoasusta tuli paljon siistimpi. Paljon siellä täällä vilkkuvia letkuja katosi ja moottorikin näyttää paljon siistimmältä. 

Canisterin tilalle ei tule mitään. Enintään voisi maalata tuon syylärisuojan uudelleen tai hankkia tilalle jonkin kromatun suojan ja jatkaan lokaria hieman alaspäin.

Reed-venttiilien ja bensahöyryjen kierräletkujen poiston + kaasuttimien ultraäänipesun ja uudelleen kokoamisen jälkeen pyörä käynnistyy aina nätisti heti kahdella sylinterillä. Ryyppy päälle. Starttia. 10 sekuntia käyntiä ja ryyppy pois. Toimii joka kerta.

Myös ystäväni sanoi että pyöräni käyntiääni on muuttunut huomattavasti pehmeämmäksi ja terveemmäksi. Olen samaa mieltä. Samoin satasen vauhdissa ajaminen on paljon värinättömämpää ja pyörä kuulostaa ja toimii terveemmin. 

Loput letkut saanee heittää roskiin. Niitä tuskin tulee laitettua takaisin koskaan.

VN1500 kaasuttimien ultraäänipesu ja uudelleenkokoaminen

 Kawa käynnistyi hieman kehnosti ja paukutti putkeen ym. Yleensä näihin on auttanut kaasuttimien täydellinen läpikäyminen. Joten ei muuta kuin tutustumaan kaasuttimiin.

Positiivista. VN1500 mallin tuplakaasarit lähtevät nätisti vartissa irti pyörästä, kun VN750 mallissa sai repiä kaasuttimia irti noin 1.5h joka kerta. Se oli melko ahdistavaa, mutta tämän kanssa kaasuttimien huolto oli ihan mukava homma.

Sitten purkamaan ja ihmettelemään.

ACV-kalvot olivat molemmat entisiä. Valo paistoi läpi ja murenivat käytännössä käsiin.

Oikea ACV-kalvojen merkintä näihin on ACV-401, mutta ne olivat loppuneet Stormilta. Selvittelin hieman asioita ja ACV-403 malli joka on uudempiin VN1500 malleihin ja useisiin muihinkin Kawasakeihin, käy myös tähän ensimmäiseen VN1500, elikkäs Vulcan 88 malliin.

Sellaiset tarttuivat mukaan Stormilta.

Kaasuttimessa on etu- ja takasylinterien kaasuttimille eri neulat. Ne olivat oikein oikeissa paikoissa, mutta joku oli asettanut niiden alle kaksi shimmi-prikkaa. Ilmeisesti haettu enemmän soppaa ajoon. Ongelmia ajossa ei ollut, joten jätin ne paikalleen.

Muuten kaasarit ovat toisissaan nätisti kiinni tiiviisti. Purkamaan.

Todella järkevä sijoittelu myös ryypyn vivulle. Kiinteä vipu jota vedetään. Ei mahdollisesti katkeavia tai ruostuvia vaijereita. Simppeli vipu johon ulottuu hyvin kädellä.

Ison polttoainesuodattimen lisäksi letkun kaasuttimen päässä on pieni punainen suodatinsihti. 

Itse kaasuttimien korjaussarjat ostin Keysterin sarjoina. Made in Japan ja hyvää laatua yleensä olleet. 

Pääsuutin oli kokoa #118 joka on California-mallin pääsuutin. Hieman isompi, kuin muissa versioissa.  Tyhjäkäyntisuutin oli kokoa #42 joka on kaikissa Vulcan 88 malleissa. 

Pohjakupin tiivisteet olivat väärää mallia sarjoissa. Tuo oikeanpuoleinen on mukana tulleen sarjan tiiviste. Selvästi pienempi ja eri muotoinen. Jos oikein muistan VN750 mallissa oli tuon muotoinen tiiviste. Liekö siihen sopiva. Vanha oli ok-kuntoinen, joten käytin sen uudelleen blue hylomar tivisteen kera.

Kummassakin neulaventtiilissä oli jo uraa kuluneena, joten päätin vaihtaa uudet tilalle.

Luisteista ja niiden kalvoista en huomannut ottaa kuvia, mutta ne olivat ehjät ja hyväkuntoiset.

Kokko kaasari purettuna, ultrattuna ja uudelleen koottuna.

Ultraäänipesuri on kyllä hyvä laite. Kaasuttimet ovat kuin uudet taas.

Iskin kaasarit paikoilleen. Moottori käynnistyi nätimmin ja lämmettyään tyhjäkäyntiä sai pudottaa pienemmälle. Eli toimii paremmin kuin ennen. Ryypynkin saa ottaa melkein heti pois päältä kun pyörän kylmänä starttaa. 

Seosruuveja avasin 3.25 kierrosta, niin ei paukuttanut enää pahasti putkeen moottorijarrutuksella.

Kaasutin on nyt ollut kiinni pyörässä siten, että siitä on turhat alipaineletkunipat tulpattuna. Pyörän reed-venttiilit on tulpattu ja letkut poistettu.

Sekä lisäksi Californian päästövaatimusten mukaiset bensan ylivuotobensojen ja höyryjen kierrätysletkut ja pöntöt on otettu pois käytöstä, nähdäkseni toimiiko laite oikein ilman niitä.

Tuntuisi toimivan täydellisesti. Joten saa repiä ne joku päivä irti pyörästä. Varmaan 3-4 metriä letkua lähtee pois pyörästä. Samalla poistuu mahdollisten tulevien käyntiongelmien kohteita. Alipaineletkut ja raitisilmaletkut saattavat hapertua ajan kanssa.

Lisäksi pyörästä tulee paljon siistimmän näköinen ja selkeämpi, kun kaikki turhat letkut otetaan pois. Palaamme tähän myöhemmin.

VN1500 Reed-venttiilien käytöstäpoisto

Aikaisemmassa pienemmässä Kawasaki VN750 mallissa oli Reed-venttiilit tuomassa moottorijarrutuksen aikana raikasta ilmaa putkistoon jälkipolttaakseen putkeen päätyneet palamattomat bensat. 

Vulcan 88 / VN1500 mallissa on ihan sama juttu. Luultavasti kaikissa Kawasaki Vulcan malleissa.

Tämähän tuottaa ongelmia lähinnä parissa kohdassa. Jos toimintaa ohjaavissa alipaineletkuissa tai alipaineella toimivissa ilma-ohjureissa tulee ongelmia (halkeamia kumissa tms.) se aiheuttaa pyörässä turhia käyntihäiriöitä.

Myös moottorijarrutuksen aikana ilmenee turhaa POP POP POP räkimistä putkistoon tämän jälkipolton vuoksi.

VN750 mallista poistin nämä toiminnasta ja nyt tehdään sama tähän VN1500 malliin.

Satula pois ja tankki pois. Ensimmäisenä tankin takaosasta löytyy 1-2 huohotusletkua. Määrä riippuu siitä onko kyseessä California-malli vai ei. Ei siitä enempää tässä vaiheessa. Letkut irti, bensaletku irti, kaikki mittaristojen ja bensapinnan-anturin johdot irti.

Tankki on poissa ja sitten ihmettelemään näkyvien letkujen määrää. 

Letkua tuntuu riittävän, sekä 3 ja 4 osaisia letkuhaaroittimia alipaine- ja raitisilmaletkuille.

Sitten metsästämään Reed-venttiilit yksi kerrallaan ja repimään letkuja irti. Aloitetaan takasylinteriltä.

Irroitetaan akku ja akun etupuolelta löytyy tällainen alipaineventtiili 

Alipaineventtiilistä lähtee nippu letkuja. Yksi paksu letku menee takasylinterin takaosaan. Irroitetaan se paikaltaan ja siihen jää törröttämään tuollainen putkenpätkä reed-venttiilistä. 

Sen voisi tulpata muutaman kympin maksavilla muotoon taitelluilla peltilevyillä, mutta siinä kohtaa usein tuo tiiviste myös tuosta reed-venttiilistä hajoaa. Helpompaa on iskeä siihen vain kuumaa kestävä silikonitulppa.

Alipaineventtiilistä lähtee myös sitä ohjaava ohut alipaineletku oikean puolen kaasuttimelle. Pujotellaan letku irti ja tulpataan se kohta alipaineletkustosta, josta se lähtee.

Tämän jälkeen on saatu revittyä se alipaineventtiili letkuineen irti paikaltaan ja viimeinen paksu letku siitä lähtee ilmanputsarin takaosaan. Irti se siitä ja siihen jää reikä. Tämä pitää tulpata haluamallaan tavalla, tai muuten kaasuttimet imevät siitä suodattamatonta ilmaa suoraan kaasareiden käyttöön.

Kas kas samanlainen silikonitulppa hoiti myös sen reijän tulppauksen, mutta väärinpäin tulppa koloon työnnettynä.

Takasylinterin luota lähti tällainen nippu letkuja sekä alipaineventtiili. 

Etusylinterin vuoro. Etsitään etummaisen alipaineventtiilin sijainti ja se paikantuu tuolta noin.

Ensimmäisenä päästään vetämään helposti alipaineventtiiliä ohjaava alipaineletku irti, kun se on hienosti tuossa näkyvillä.

Alipaineletkun toinen pää menee tuonne. Otetaan irti ja tulpataan jälleen pienellä silikonitulpalla. Sitten vaan letku irti.

Sitten etsimään missä se sylinterin reed-venttiili on ja se löytyy vähän ahtaasta paikasta syylärin ja sylinterin välistä. 

Pihdeillä letku irti ja silikonitulppa tilalle. Tällä kertaa klemmarin sijasta laitoin alkuperäisen letkun kiristimen. Sen sai kätevästi pihdeillä paikalleen.

Nyt saadaan yläkautta letku ja alipaineventtiili irti. Sitten on vielä ilmansuodatinkotelolle menevä letku. Se onkin vähän hankalassa sijainnissa, jottako pääsisi tulppaamaan suoraan ilmansuodatinkotelon reikää aikaisemmalla tavalla. Menee tuonne syylärin taakse ylös tuo letku ilmansuodatinkotelolle. En jaksanut vielä alkaa syyläriä irroittelemaan. Talvella sitten. Niin menin oikoreittiä.

Tulppasin sen ilmansuodatinkotelolta tulevan letkun pään, joka näkyi hyvin. Hoitaa saman asian.

Etusylinteriltä lähti tällainen nippu. Ohut alipaineletku, alipaineventtiili sekä yksi raitisilmaletku. Toinen jäi vielä pyörään kiinni ja lähtee talvella.

Tankki, akku, satula ja romut paikalleen. Koeajo ja siihen loppui moottorijarrutuksella putkeen paukuttelu. Kaikki toimii ja tehot ovat tallella. Hintaa operaatiolle tuli kiinasta tilattujen silikonitulppien verran. Olisiko ollut joku viisi euroa ja aikaa meni noin 1h. Pyörästä tuli tällä keinoin toimintavarmempi.