tiistai 18. elokuuta 2020

VN1500 Kalifornia-mallin "päästöletkujen" poistaminen

Oma Kawasakini sattuu olemaan Kaliforniasta lähtöisin ja Kaliforniassa on ehkä maailman tiukimmat päästömääräykset mitä tulee polttoainekäyttöisiin ajoneuvoihin. Niin moottoripyöriin kuin autoihinkin.

Tästä johtuen pyörässäni on niiden aikaisemmin poistamieni REED-venttiilien lisäksi metritolkulla letkua liittyen polttoaineen tankkauksen ylivuotobensojen ja tankin bensahöyryjen kierrätykseen.

Lyhyesti kerrottuna:

Yleensä moottoripyörissä on yksi huohotusletku bensatankissa. Se on yleensä johdettu maahan tankin pohjasta tai takaosasta löytyvästä nipasta. Jos tankkaat ylitäyteen tai bensa höyrystyy, se hengittää sen tätä letkua pitkin maahan. Joissain enduromalleissa saattaa bensatankin korkissa olla huohotinletku.

Tämä siis niinsanotusti normitapauksissa.

Kaliforniamallissa jos ylitankkaat tankin, niin bensaa ei saa ylivuotoletkusta valua maahan. Myös jos bensa höyrystyy esimerkiksi täyden tankin ollessa auringossa. Se bensahöyry ei saa päästä "luontoon tai ilmakehään". Käytännössä mikään bensan olomuoto ei saa päästä pyörästä ulos muulla tavoin kuin poltettuna ja pakoputkien kautta.

Nämä Kalifornian päästönormit täyttääkseen, kaikkiin Kaliforniassa myytäviin pyöriin merkistä riippumatta pitää rakentaa tehtaalla toimiva systeemi, jolla kierrättää bensahöyryt takaisin polttoon/tankkiin.

Käytännössä ei ole haittaa jos ne letkut pyörässä on kiinni. Mutta ei myöskään ole haittaa jos ne pyörästä poistaa oikealla tavalla. Haittaa tulee siinä kohtaa, jos:

  • kierrätysletkujen alipaineletkuista jokin murtuu ajan saatossa ja pyörän käynti ei toimi enää kunnolla.
  • kaadat pyöräsi tai joudut kolariin, voi bensaa olla letkuissa tai niihin liittyvässä höyrytys "kanisterissa" ja huonossa tapauksessa kolarissa voi koko pyörä syttyä tuleen.

Toisin sanoen. Koska pyöräni on jo yli 30 vuotta vanha ja letkut ovat vanhoja. Sen sijaan, että odotan koska tulee ongelmia sopivan alipaineletkun haperruttua, päätin poistaa koko järjestelmän käytöstä.


Homma menee suurinpiirtein näin. Syylärin alla on tässä mallissa tuollainen muovikotelo. Se sisältää bensan ja höyryjen kierrätykseen liittyvää koneistoa.


Koppa auki ja kurkataan mitä löytyy. Sieltä löytyy paljon letkuja sekä ns. Charcoal canister sekä separator. 


Separator on alipaineella toimiva härveli, johon tulee neljä letkua. Yksi tankin ylivuotoletku. Yksi alipaineletku kaasuttimelta. Sitten kaksi muuta letkua, joista toinen vie takaisin takaisin tankille polttoaineen "paluu huohotusletkuun" ja toinen vie tuonne canisteriin.

Tämä separator jotenkin alipaineen avulla hoitaa ylivuotobensat niin, että ilmeisesti höyryt imaistaan suoraan tankkiin ja bensat menevät tuonne charcoal canisteriin. Siellä ne saavat höyrystyä ajan kanssa.

Charcoal canisterista menee sitten letkuja niin ilmanputsarikotelolle, kuin kaasuttimien huohotusletkujen luo haaroittimeen.

Canisterista ajan kanssa bensahöyryt imaistaan ilmansuodatinkotelon kautta kaasuttimelle polttoon. Samoin kaasuttimien huohotushöyryt kulkevat charcoal canisterin kautta ilmansuodatinkotelolle polttoon. 

Aikamoinen härveli. Tämän suljetun järjestelmän, sekä REED-venttiileitä ohjaavien alipaineventtiilien vuoksi kaasuttimilta lähti ainakin neljään suuntaan haaroitettuja alipaineletkuja. Voi vaan kuvitella paljonko ongelmia tulee, jos joku niistä alkaa vuotamaan.

Siispä kaikki vaan pois ja tehdään tästä ns. normaali moottoripyörä.


Letkut irti vaan ja separator ja canister irti.


Sitten seuraillaan letkuja ees sun taas mihin ne menee ja poistellaan niitä. 
  • kaasuttimelta lähtevät kaikki alipaineletkut irroitetaan kokonaan ja kaasuttimen alipaineletkunipat tulpataan silikonitulpilla.
  • ilmanputsarikotelolle menevät 3-4 letkua irroitetaan ja teipataan umpeen tai tulpataan ne reijät ilmanputsarikotelosta, ettei se ime ohi ilmansuodattimien pölyistä ilmaa.
  • bensatankilta irroitetaan molemmat huohotusletkut

Tässä nähdään koko letkuviidakko jossa on REED-venttiilien poiston letkut, sekä bensan kierrätysjärjestelmän letkut. Aika moinen nippu johtoa. Yhden laatan pituus on 20cm. Siitä laskemaan montako metriä letkua sai poistaa pyörästä ja pyörän käynti käytännössä vain parani tämän operaation jälkeen.



Otin tästä letkukasasta bensatankin huohotusletkut ja leikkasin ne sopivaan mittaan ja pujotin akun vierestä pyörän alapuolelle lenksuun, josta ne johtavat höyryt ja ylivuotobensat suoraan maahan. 


Nätisti samassa nipussa on myös jäähdytysnesteen paisuntasäiliön huohotusletkun pää. 
Tankin huohotus kannattaa johtaa pyörän alle, jottei se valuta vahingossa bensaa valumaan hallitsemattomasti pyörän moottorille tai jopa pakoputkistolle. Huonolla tuurilla pyörä syttyy tuleen.


Pyörän ulkoasusta tuli paljon siistimpi. Paljon siellä täällä vilkkuvia letkuja katosi ja moottorikin näyttää paljon siistimmältä. 


Canisterin tilalle ei tule mitään. Enintään voisi maalata tuon syylärisuojan uudelleen tai hankkia tilalle jonkin kromatun suojan ja jatkaan lokaria hieman alaspäin.


Reed-venttiilien ja bensahöyryjen kierräletkujen poiston + kaasuttimien ultraäänipesun ja uudelleen kokoamisen jälkeen pyörä käynnistyy aina nätisti heti kahdella sylinterillä. Ryyppy päälle. Starttia. 10 sekuntia käyntiä ja ryyppy pois. Toimii joka kerta.

Myös ystäväni sanoi että pyöräni käyntiääni on muuttunut huomattavasti pehmeämmäksi ja terveemmäksi. Olen samaa mieltä. Samoin satasen vauhdissa ajaminen on paljon värinättömämpää ja pyörä kuulostaa ja toimii terveemmin. 

Loput letkut saanee heittää roskiin. Niitä tuskin tulee laitettua takaisin koskaan.

perjantai 14. elokuuta 2020

VN1500 kaasuttimien ultraäänipesu ja uudelleenkokoaminen

 Kawa käynnistyi hieman kehnosti ja paukutti putkeen ym. Yleensä näihin on auttanut kaasuttimien täydellinen läpikäyminen. Joten ei muuta kuin tutustumaan kaasuttimiin.


Positiivista. VN1500 mallin tuplakaasarit lähtevät nätisti vartissa irti pyörästä, kun VN750 mallissa sai repiä kaasuttimia irti noin 1.5h joka kerta. Se oli melko ahdistavaa, mutta tämän kanssa kaasuttimien huolto oli ihan mukava homma.

Sitten purkamaan ja ihmettelemään.

ACV-kalvot olivat molemmat entisiä. Valo paistoi läpi ja murenivat käytännössä käsiin.
Oikea ACV-kalvojen merkintä näihin on ACV-401, mutta ne olivat loppuneet Stormilta. Selvittelin hieman asioita ja ACV-403 malli joka on uudempiin VN1500 malleihin ja useisiin muihinkin Kawasakeihin, käy myös tähän ensimmäiseen VN1500, elikkäs Vulcan 88 malliin.

Sellaiset tarttuivat mukaan Stormilta.



Kaasuttimessa on etu- ja takasylinterien kaasuttimille eri neulat. Ne olivat oikein oikeissa paikoissa, mutta joku oli asettanut niiden alle kaksi shimmi-prikkaa. Ilmeisesti haettu enemmän soppaa ajoon. Ongelmia ajossa ei ollut, joten jätin ne paikalleen.


Muuten kaasarit ovat toisissaan nätisti kiinni tiiviisti. Purkamaan.


Todella järkevä sijoittelu myös ryypyn vivulle. Kiinteä vipu jota vedetään. Ei mahdollisesti katkeavia tai ruostuvia vaijereita. Simppeli vipu johon ulottuu hyvin kädellä.


Ison polttoainesuodattimen lisäksi letkun kaasuttimen päässä on pieni punainen suodatinsihti. 


Itse kaasuttimien korjaussarjat ostin Keysterin sarjoina. Made in Japan ja hyvää laatua yleensä olleet. 
Pääsuutin oli kokoa #118 joka on California-mallin pääsuutin. Hieman isompi, kuin muissa versioissa.  Tyhjäkäyntisuutin oli kokoa #42 joka on kaikissa Vulcan 88 malleissa. 


Pohjakupin tiivisteet olivat väärää mallia sarjoissa. Tuo oikeanpuoleinen on mukana tulleen sarjan tiiviste. Selvästi pienempi ja eri muotoinen. Jos oikein muistan VN750 mallissa oli tuon muotoinen tiiviste. Liekö siihen sopiva. Vanha oli ok-kuntoinen, joten käytin sen uudelleen blue hylomar tivisteen kera.




Kummassakin neulaventtiilissä oli jo uraa kuluneena, joten päätin vaihtaa uudet tilalle.


Luisteista ja niiden kalvoista en huomannut ottaa kuvia, mutta ne olivat ehjät ja hyväkuntoiset.

Kokko kaasari purettuna, ultrattuna ja uudelleen koottuna.


Ultraäänipesuri on kyllä hyvä laite. Kaasuttimet ovat kuin uudet taas.


Iskin kaasarit paikoilleen. Moottori käynnistyi nätimmin ja lämmettyään tyhjäkäyntiä sai pudottaa pienemmälle. Eli toimii paremmin kuin ennen. Ryypynkin saa ottaa melkein heti pois päältä kun pyörän kylmänä starttaa. 

Seosruuveja avasin 3.25 kierrosta, niin ei paukuttanut enää pahasti putkeen moottorijarrutuksella.

Kaasutin on nyt ollut kiinni pyörässä siten, että siitä on turhat alipaineletkunipat tulpattuna. Pyörän reed-venttiilit on tulpattu ja letkut poistettu.

Sekä lisäksi Californian päästövaatimusten mukaiset bensan ylivuotobensojen ja höyryjen kierrätysletkut ja pöntöt on otettu pois käytöstä, nähdäkseni toimiiko laite oikein ilman niitä.

Tuntuisi toimivan täydellisesti. Joten saa repiä ne joku päivä irti pyörästä. Varmaan 3-4 metriä letkua lähtee pois pyörästä. Samalla poistuu mahdollisten tulevien käyntiongelmien kohteita. Alipaineletkut ja raitisilmaletkut saattavat hapertua ajan kanssa.

Lisäksi pyörästä tulee paljon siistimmän näköinen ja selkeämpi, kun kaikki turhat letkut otetaan pois. Palaamme tähän myöhemmin.

tiistai 4. elokuuta 2020

VN1500 Reed-venttiilien käytöstäpoisto

Aikaisemmassa pienemmässä Kawasaki VN750 mallissa oli Reed-venttiilit tuomassa moottorijarrutuksen aikana raikasta ilmaa putkistoon jälkipolttaakseen putkeen päätyneet palamattomat bensat. 

Vulcan 88 / VN1500 mallissa on ihan sama juttu. Luultavasti kaikissa Kawasaki Vulcan malleissa.

Tämähän tuottaa ongelmia lähinnä parissa kohdassa. Jos toimintaa ohjaavissa alipaineletkuissa tai alipaineella toimivissa ilma-ohjureissa tulee ongelmia (halkeamia kumissa tms.) se aiheuttaa pyörässä turhia käyntihäiriöitä.

Myös moottorijarrutuksen aikana ilmenee turhaa POP POP POP räkimistä putkistoon tämän jälkipolton vuoksi.

VN750 mallista poistin nämä toiminnasta ja nyt tehdään sama tähän VN1500 malliin.


Satula pois ja tankki pois. Ensimmäisenä tankin takaosasta löytyy 1-2 huohotusletkua. Määrä riippuu siitä onko kyseessä California-malli vai ei. Ei siitä enempää tässä vaiheessa. Letkut irti, bensaletku irti, kaikki mittaristojen ja bensapinnan-anturin johdot irti.


Tankki on poissa ja sitten ihmettelemään näkyvien letkujen määrää. 


Letkua tuntuu riittävän, sekä 3 ja 4 osaisia letkuhaaroittimia alipaine- ja raitisilmaletkuille.



Sitten metsästämään Reed-venttiilit yksi kerrallaan ja repimään letkuja irti. Aloitetaan takasylinteriltä.

Irroitetaan akku ja akun etupuolelta löytyy tällainen alipaineventtiili 


Alipaineventtiilistä lähtee nippu letkuja. Yksi paksu letku menee takasylinterin takaosaan. Irroitetaan se paikaltaan ja siihen jää törröttämään tuollainen putkenpätkä reed-venttiilistä. 


Sen voisi tulpata muutaman kympin maksavilla muotoon taitelluilla peltilevyillä, mutta siinä kohtaa usein tuo tiiviste myös tuosta reed-venttiilistä hajoaa. Helpompaa on iskeä siihen vain kuumaa kestävä silikonitulppa.


Alipaineventtiilistä lähtee myös sitä ohjaava ohut alipaineletku oikean puolen kaasuttimelle. Pujotellaan letku irti ja tulpataan se kohta alipaineletkustosta, josta se lähtee.




Tämän jälkeen on saatu revittyä se alipaineventtiili letkuineen irti paikaltaan ja viimeinen paksu letku siitä lähtee ilmanputsarin takaosaan. Irti se siitä ja siihen jää reikä. Tämä pitää tulpata haluamallaan tavalla, tai muuten kaasuttimet imevät siitä suodattamatonta ilmaa suoraan kaasareiden käyttöön.


Kas kas samanlainen silikonitulppa hoiti myös sen reijän tulppauksen, mutta väärinpäin tulppa koloon työnnettynä.


Takasylinterin luota lähti tällainen nippu letkuja sekä alipaineventtiili. 


Etusylinterin vuoro. Etsitään etummaisen alipaineventtiilin sijainti ja se paikantuu tuolta noin.


Ensimmäisenä päästään vetämään helposti alipaineventtiiliä ohjaava alipaineletku irti, kun se on hienosti tuossa näkyvillä.


Alipaineletkun toinen pää menee tuonne. Otetaan irti ja tulpataan jälleen pienellä silikonitulpalla. Sitten vaan letku irti.


Sitten etsimään missä se sylinterin reed-venttiili on ja se löytyy vähän ahtaasta paikasta syylärin ja sylinterin välistä. 


Pihdeillä letku irti ja silikonitulppa tilalle. Tällä kertaa klemmarin sijasta laitoin alkuperäisen letkun kiristimen. Sen sai kätevästi pihdeillä paikalleen.


Nyt saadaan yläkautta letku ja alipaineventtiili irti. Sitten on vielä ilmansuodatinkotelolle menevä letku. Se onkin vähän hankalassa sijainnissa, jottako pääsisi tulppaamaan suoraan ilmansuodatinkotelon reikää aikaisemmalla tavalla. Menee tuonne syylärin taakse ylös tuo letku ilmansuodatinkotelolle. En jaksanut vielä alkaa syyläriä irroittelemaan. Talvella sitten. Niin menin oikoreittiä.


Tulppasin sen ilmansuodatinkotelolta tulevan letkun pään, joka näkyi hyvin. Hoitaa saman asian.


Etusylinteriltä lähti tällainen nippu. Ohut alipaineletku, alipaineventtiili sekä yksi raitisilmaletku. Toinen jäi vielä pyörään kiinni ja lähtee talvella.


Tankki, akku, satula ja romut paikalleen. Koeajo ja siihen loppui moottorijarrutuksella putkeen paukuttelu. Kaikki toimii ja tehot ovat tallella. Hintaa operaatiolle tuli kiinasta tilattujen silikonitulppien verran. Olisiko ollut joku viisi euroa ja aikaa meni noin 1h. Pyörästä tuli tällä keinoin toimintavarmempi.