lauantai 10. huhtikuuta 2021

VN1500 puolien mittaus ja ignition coil mod starttikipinän tehostamiseksi

Alkaa olemaan Kawa niin läpikäytynä, että piti oikein keksimällä keksiä lisää läpikäytävää. Kylmäkäynnistys voisi olla vähän terhakampi, joten päätin paneutua siihen.

Ensimmäisenä ajattelin mitata puolien vastukset ohjekirjan mukaisesti, että ohmit on kunnossa.


Kaivamaan puolat esille. Puolat on takasylinterin takapuolella. Pikkuisen joutuu purkamaan paisuntasäiliötä pois tieltä, että saa puolapaketin esille. Ensitöikseni irroitin tulpanjohdot ja napsaisin sentin verran johtojen kummastakin päästä pois. Sai hapettuneet johdonpäät tuoreiksi kuparipinnoiksi.

Tämän jälkeen mittaukset ja kaikki lukemat olivat täysin kohdallaan.

Ylempi (etusylinterin puola)
Primary windings 2.1 Ohm. OK. (haarukka 1.7 - 2.5 Ohm)
Secondary windings 20.4 k Ohm. OK. (haarukka 18 - 25 k Ohm)

Alempi (takasylinterin puola)
Primary windings 2.1 Ohm. OK. (haarukka 1.7 - 2.5 Ohm)
Secondary windings 20.6 k Ohm. OK. (haarukka 18 - 25 k Ohm)

Puolanjohdoista 1 cm pätkäisty kaikista pois + 2 uutta tulpanhattua.
Kaikissa puolanhatuissa 5 k Ohm resistorit



Seuraavaksi ihmetytti puolille menevät johdot. Punamustat johdot ovat puolien eri liittimissä, vaikka puolat ovat samoin päin. Eli jommassa kummassa on johdot väärinpäin. Kuten yllä olevasta kuvasta huomaa, ylemmässä puolassa on punainen johto alempi johto. Ja alemmassa puolassa punainen on ylempi johto.

Tämä hämmästytti ja piti kaivaa sähkökaavioita esille. Kaivoin Clymerin, Kawasakin oman ja jonkun muunkin sähkökaavion ja missään ei otettu kantaa kumpaan nastaan puolassa punainen jatkuva virta tulee asettaa. Puolissakaan ei ollut myöskään mitään merkintää. Nastat olivat identtiset ilman merkintöjä.


Selvittelin asiaa ja periaatteessa johtojen järjestyksellä ei ole niin väliä. Kipinä tulee oli johdot kumminpäin tahansa. Käytännössä sillä on merkitystä. Johtojen järjestys määrää hyppääkö tulpassa kipinä kuumasta keskielektrodista viileämmälle kehälle. Vai hyppääkö kipinä viileältä kehältä kuumalle keskielektrodille. Kuulemma kipinä hyppää tehokkaammin kuumasta kylmään. Jotain arvioita oli että mikäli kipinä hyppää kehältä keskielektrodille, voi kipinä olla 15-30% heikompi. 

Tämän pystyy analogisella yleismittarilla varmistamaan, että onko johdot oikeinpäin. Tilasin analogisen mittarin ja siitä asiaa myöhemmin sen saapuessa. Koko mittaamisen idea selviää täältä, mikäli englanti taipuu.

tai

Palataan tuohon myöhemmin.

No nyt tehdään mittaus liittyen paljonko jännitettä saapuu puolalle. Yllä olevasta sähkökaaviosta näkee, että puolalle tulee punaisille johdoille jännite virtalukon ja kaasukahvan viereisen tappokatkaisijan kautta. Jännite tulisi olla mahdollisimman lähelle sama mitä akkun navoista mitaten olisi. Mutta useamman paikan kautta kiertäessä vanhassa johtosarjassa häviöitä tulee varmasti.

Akku näytti 12.70V ja puolilta mittaus näytti 11.96V. Eli jännitehäviö on hurja. Luin ignition coil modauksesta, jossa releen kanssa haettaisiin akulta virta puolille. Kuulemma iso ero starttauksen tehoon. En ihmettelisi jos 0.75V jännite katoaa tuolla matkalla.

Siispä kaupasta yksi rele, johtoa, sulakepesä ja tekemään ignition coil mod. Lyhyesti homma menee näin.

  • punaiset johdot jotka tulevat releille tappokatkaisijalta. Niistä otetaan releelle herätevirta
  • vedetään akulta tai esim. solenoidin akun puoleiselta ruuvilta sulakkeen kera tulovirta releelle
  • Jatketaan se tulovirta releen lähtönastasta puolan kummallekin nastalle joissa oli ennen punainen johto kiinni
  • releeltä vielä maajohto runkoon

Käytännössä nyt vaihdoin ensimmäiseksi nuo molemmat punaiset johdot ylempiin nastoihin, että saadaan edes homma symmetriseksi. Mittaillaan myöhemmin analogisella yleismittarilla onko johdot edes oikeinpäin, kuten aikaisemmin sanoin.

Tämän jälkeen otin ylemmän puolan punaisesta johdosta herätejohdon releelle.
Alemman puolan punaisen johdon liittimen vedin vain nippusiteellä johtosarjan kylkeen kiinni, ettei se osu vahingossa runkoon tms.


Tämän jälkeen etsimään releelle sopiva sijainti. Syttyboksi parilla pultilla irti ja takaa löytyy akun toinen reuna.



Akku sattuu olemaan Motobattin laatuakku, joka on tehokas, vaikka fyysisesti on pienempi mitä normaali vastaavan tehoinen lyijyakku. Tämä jätti hyvin tilaa releelle.


Akun plussalle oli niin ahtaasti reittejä, joten päätin ottaa releelle virrat solenoidin liitoksesta, johon tulee akulta paksu plussakaapeli. 


Maajohdon tuuppasin tuohon samaan pulttiin runkoa vasten, mihin menee muutama muukin maajohto, kuten lämpökahvojen maa + lämpökahvojen releen maa, sekä akun miinuksesta tuleva runkomaa.


Näiden asennusten jälkeen kun käänsi avaimen ON -asentoon ja tappokatkaisija oli pois päältä, nousi puolille menevä jännite likimain tarkalleen samaan arvoon, mitä oli akulla. Heitto taisi olla 0.01V.

Testistartti pudotti leuan maahan. Pyörä pärähti käyntiin paremmin kuin koskaan. Lisäksi sai kaksi kertaa pienentää tyhjäkäynnin kierroksia kun pyörä lämpeni. Reagointi kaasuun oli myös välitön. Aivan älyttömän iso ero. Pyörä kuulostaakin paljon terveemmältä, vaikka luulin että se kuulosti terveeltä jo aikaisemmin. 

Annoin vielä yön jäähtyä ja testasin uudelleen kylmästarttia. Samantien käyntiin. Mahtavaa. Kannatti tehdä tämä modaus ja suosittelen kaikille joilla on vanha pyörä.