maanantai 28. lokakuuta 2019

Aprilia Atlantic 500 öljynvaihto

Aprilia Atlantic 500 meni talviunille ja on aika huoltaa sitä. Aloitetaan moottoriöljyjen ja suodattimen vaihdolla.

Vuosimalli 2002 sisältää moottoriöljyä vain 1.7 litraa ja suodattimen vaihdon yhteydessä öljyä menee sisään noin 1.5 litraa.



Koska öljymäärä on niin pieni, niin hyvä vaihtoastia on tuollainen vanha pissapojanneste-kanisteri, josta leikkaa kylkeä auki sopivasti.


Sopivasti reunaa muotoilemalla, sen saa ujutettua sitten moottorin alle tyhjennyspropun alapuolelle.


Tyhjennysproppu on kokoa 24, joten iso hylsy esiin ja avaamaan.


Mistä päästäänkin siihen, että harvinaisen typerää suunnittelua tuo öljypropun sijainti. Mikäli keskituki on ylhäällä, valuu öljy suoraan keskituen päälle ja jousen päälle.

Mikäli keskituki on alhaalla, valuu öljy silti keskituen ulokkeeseen ja siitä keskituen vartta pitkin maahan.

Onneksi öljynvaihto tapahtuu noin kerran vuodessa itselläni. Täytyy ensi kerralla suunnitella tuohon foliosta sellainen suoja, josta muotoilee kourun, jota pitkin valutaa öljyt pois. Samoin piti Kawasaki VN750 customiin tehdä foliosta kouru, tai olisi öljyt valuneet suoraan starttimoottorin päälle. Kehnoa suunnittelua sanoisin. Brake cleanerilla tuo silti tuosta helposti puhdistuu.


Öljypropun takaa löytyy tuollainen muovinen sihti. Sinne kai kerääntyy metallisilput, jos sellaisia on lähtenyt kiertoon. Onneksi ei löytynyt mitään.


Sihti ja proppu paikalleen ja vaihtamaan öljynsuodatinta. Öljynsuodatin on skootterin oikealla puolella ja ihan pohjassa ruuvattuna ylöspäin. Kun avaat sen, niin pidä valutusastia alla. Sieltä lirahtaa samantien öljyä.


Uusi sopiva öljynsuodatin löytyy suoraan Motonetin valikoimista ja on Champion COF084. Motonetin tuotenumero 98-15060

Tähän käy myös moni muu suodatin. Tässä sopivia vaihtoehtoja:

  • Champion COF084
  • Champion HF184
  • Aprilia 8560163
  • Hiflofiltro HF184
  • Mann MW77
  • Malossi Red Chilli 0313383
  • Ufi 23.118.00
  • Vicma VIC-9062
  • Purflux LS169B
  • Sofima S5100R1 



Tässä Champion suodattimessa näytti olevan tuo kuppiavain sellainen, että siinä on tuollaisia pykällyksiä, jotka uppoavat suodattimen vastaaviin kolosiin.


Tässä vielä eri kuvakulmasta, miten tuo öljynsuodatin tuolla on kiinni ruuvattuna pakoputken takana.


Öljyn täyttöaukko ja mittatikku löytyy öljynsuodattimen yläpuolelta.


Mittatikussa ala ja ylärajan välinen määrä on 4 desilitraa. Ei muuta kuin uudet öljyt sisään ja homma selvä. Öljyt saa tässä mallissa laitettua parhaiten joko ruutalla tai esimerkiksi sellaisella 12 voltilla toimivalla öljypumpulla, joita saa parilla kympillä. Pumpun toinen letkun toinen pää öljyastiaan ja toinen pää moottorin mittatikun reijästä sisään ja valuttelee oikean määrän sisään.

Öljymäärän tarkistus mittatikusta tapahtuu tässä mallissa siten, että ensin mittatikku ruuvataan pois ja kuivataan. Sitten mittatikku ruuvataan uudelleen pohjaan asti ja ruuvataan auki ja tarkistetaan öljypinnan taso.

Aprilia Atlantic pesun kautta talvisäilöön

Blogin 400. postaus.


Myönnettävä se on, että talvi on koittamassa. Yöllä alkaa olemaan pakkasia ja märkä maa jäässä aamuisin. Ei uskalla enää lähteä ajelemaan, ettei satu vahinko.

Täytyy sanoa, että ruiskun merkitys skootterissa suhteessa kaasuttimeen on tullut selväksi. Kun vuosi sitten ostin Suzuki Burgman 400cc maksiskootterin, oli se kaasutin mallia. Monesta suunnasta kuulin, että "olisit ostanut ruisku version. käynnistyvät paremmin kylmällä"

No enpä tiennyt tuota silloin ostaessani. Syksyllä vuosi sitten ajelin burgmania tyytyväisenä, kunnes kelit menivät alas. Ei tarvinnut kuin olla +5'C, niin sai sahata burgmania ihan huolella, että se käynnistyi. Pakkas yön jälkeen jos keli oli lähellä nollaa, niin ei tarvinnut enää ajaa Burgmanilla. Se kun ei enää suostunut käynnistymään. Hommaa ei myöskään helpottanut pieni akku, joka oli kaukana starttimoottorista hanskalokerossa. Pitkä johtoveto startille. Sillätavoin sai huijattua burgmanin nollakelissä aamulla käyntiin, että jätti yöksi akkulaturin kiinni akkuun. Sitten käynnistyi ongelmitta aamulla. Ja kyseessä tosiaan oli kokoajan tuore uusi akku, että ei ollut akusta kiinni.

No se siitä Burgmanista, joka myytiin keväällä. Tänä syksynä hankittu Aprilia Atlantic 500cc on ruiskulla. Ja vaikka kilometrejä skootterissa on ihan muutama sata kilometriä vaille 70 000km, niin oli pakkasyö tai ei, niin tämä se käynnistyy nätisti ja ongelmitta. Luotettava laite ollut ja 2kk aikana ehdinkin ajaa sillä yli 1000km työmatka-ajoa päivittäin.

Nyt kuitenkin on talvisäilön aika. Ennen sitä ehdin vielä tekemään pikku tuunauksia. Kilpivalo, satulan alapuolinen valo ja parkkivalo edessä, kaikki saivat led-polttimot. Vilkkuihinkin meinasin laittaa led-polttimot, mutta kun lähdin etsimään vilkkurelettä vaihtaakseni sen led-malliseen, niin sitähän ei löytynyt. Myöhemmin selvisi, että vilkkuja ohjataan elektronisesti mittariston elektroniikan kautta. En vielä kokeillut, mutta saattaa olla että led-polttimot toimivat suoraan vilkuissa. Täytyy kokeilla talvella.


Myös nuo takavalot/jarruvalot ovat LED-polttimoilla.


Givin korkeampi tuulisuoja sai vielä lisäksi tuollaisen korkeudelta ja kulmaltaan säädettävän lisäjatkepalan. Sen kanssa pystyy säätämään itselle mieluisan korkeuden ja pääsee ajamaan täydessä hiljaisuudessa pois viimasta. Mukavuuden maksimointia, kun saa suhinat pois ja kuulee hienosti vain moottorin kehräyksen ja pakoäänet.



Viimeisen ajopäivän päätteeksi pesu ja kuivaus ja sitten lämpimään talliin talvehtimaan ja odottamaan huoltoja. Akku kiinni akkulaturiin.

On se tyylikäs. Tykkään kovasti. Tällä voisin kuvitella että olisi ihan huoletonta heittää pidempikin reissu, koska painoa on kuitenkin yli 200kg järeän rungon vuoksi. Kulkee vakaasti ja tuntuu jaksavan hyvin. Jaksaa istua päällä pidemmänkin reissun ja on hyvin suojassa viimalta ja kuralta. Kuljetuskapasiteetti yksi suurimpia mitä maxiskoottereissa on tarjolla.

Kulutus pyörii omassa seka-ajossa 4.2l/100km tuntumassa, mutta matka-ajossa sen saisi varmasti putoamaan lähemmäs 3.5l/100km lukemaa.






Akun kunto tuli tarkistettua ennen talvisäilöön menoa. Ilman ylimääräisiä ylläpitolatauksia, jännite näytti olevan seisonnan jälkeen 12.56V. Hyvässä kunnossa on, vaikka mittariston diginäytössä akun jännite näyttääkin melkein volttia vähemmän. Se ei näytä ollenkaan oikeaa lukemaa. Mutta hyvä tietää näin varmistaen että laturi toimii ja akku on hyvässä kunnossa.


Bensatankkiin Motulin fuel stabilizeria ja kunnon sekoitus. Sen jälkeen tankki täyteen ja käytin hetken aikaa, että järjestelmän letkuihin pääsee stabilointiaineella varustettua bensaa. Ei pääse sitten kiteytymään ja tukkimaan mitään talviseisonnan aikana.


Mittaristo näyttää 4.038 km. Tässä on mittaristo nollautunut 65.400km kohdalla, kun akku oli ollut liian kauan pois paikaltaan. 2000 luvun aprilian tyyppivika heidän digimittarillisissa pyörissään. Tästä on juttua netissä.

Eli ajoa on nyt 69.438 km. Talvella saa suorittaa 70.000 km huollon.

Itselle ajoa tuli syksyn 2kk aikana 1095 km.


sunnuntai 29. syyskuuta 2019

Aprilia Atlantic suurempi Givi D240ST tuulisuoja

Totuin vuosi sitten Burgman 400cc:n suurempaan tuulisuojaan, joka suojasi myös kädet hyvin. Atlanticin alkuperäinen tuulisuoja on mielestäni turhan siro ja kapea.


Katse meni niin reilusti yli tuulisuojan, että suhina vaan soi korvissa. Jokseenkin hyödytön tuulisuoja. Myös niin kapea, että kaikki viima tuli suoraan käsille.

Tästä innostuneena tilasin vastaavan isomman Givi DS240ST tuulisuojan, joka on 9cm korkeampi, kuin alkuperäinen tuulisuoja. Myös hieman leveämpi yläosastaan, sekä siinä on myös kädet suojaavat osat alaosan leveämmässä kohdassa.

Kuvassa vasemmalla alkuperäismallinen tuulisuoja ja oikealla uusi Givin korkeampi tuulisuoja.


Sama päällekkäin


Tässä vielä suurinpiirtein samasta kohdasta otettu kuvat, joista näkee, miten paljon korkeampi tuo Givin tuulisuoja on ja miten hyvin se blokkaa käsille tulevan tuulen.



Mielestäni tuo uusi tuulisuoja näyttää vieläpä tyylikkäämmältä. Toki makuasioita.



Samalla tuli otettua pois käytöstä sivujalan tappokatkaisija. En koskaan säilytä skootteria keskituella normaalissa arkisessa käytössä. Burgmanissa oli poistettu sivujalan tappokatkaisija ja sen kanssa oppi, että skootterin voi käynnistää lämpiämään sivujalalle samalla kun vetelee itse ajokamoja päälle. 

Apriliassa jonkin aikaa keskijalalla käynnisteltyäni tai skootterin päälle istuessani ja sivujalka ylös ja käynnistellessäni totesin tämän vaivalloiseksi. Helpompi oli vain poistaa sivujalan tappokatkaisija pois käytöstä. Se oli muutamien minuuttien homma irroitella kyseinen anturi irti sivujalasta ja työntää katteen sisään. Pitää silti talven aikana vielä purkaa katteita ja tinata johdot kunnolla yhteen jossain kohtaa katteiden alla. Ei sitten pääse märkyys ja lika vahingossakaan reistaamaan tuohon anturiin ja aiheuttamaan skootterin sammumista tai käynnistymättömyyttä ajan kanssa.


maanantai 9. syyskuuta 2019

Kawasaki VN750 lähti uudelle omistajalle kohti Kajaania

Sinne se pakattiin isoon pakettiautoon ilman peilejä ja hyvin mahtui. Liinoilla kiinni ja matka kohti Kajaania alkoi. Onnea uudelle omistajalle ja ennen kaikkea turvallisia kilometrejä. Varovaisuutta alkuun ja toivottavasti pyörän kanssa ei tule mitään ongelmia.

Kuvaa syksyä sinne pohjoisempaan.



lauantai 7. syyskuuta 2019

Aprilia Atlantic uudet renkaat ja peilit

Apriliassa oli takarengas kulunut melko sileäksi. Etusessa oli vielä pikkuisen pintaa. Mutta syksy ja sateet tulossa ja tarkoitus tällä ajaa työmatkoja ihan pakkasten tuloon asti, niin parasta alle märkäpitoa ajatellen.

Takarengas on 14" ja eturengas 15". Hinnat näissä kokoluokissa eivät päätä huimaa. Pirelliltä olisi saanut noin 35-40e/kpl renkaat, mutta päädyin kuitenkin hieman kalliimpiin Michelinin City Grip renkaisiin, joita ylistetään aika paljon skootteripiireissä. Hyvä kuvio ja märkäpito. Hinta oli 50-55e/kpl luokkaa.


Edellinen takarengas olikin samanlainen Michelinin malli ja tässä hyvin näkee vanhan ja uuden vierekkäin, että millainen kulutus on ollut. Toki pieni rengas, niin kulutus on nopeampaa moottoripyörärenkaisiin nähden. 10-15tkm aikana rengas on käytännössä vaihtokunnossa. Sikäli onneksi hinnat ovat edullisia.


Samalla tuli tarkistettua takajarrupalojen kunto. Hyvin on pintaa. Ei tarvitse tehdä mitään. Jarruletkukin on vaihdettu jossain vaiheessa teräspunosletkuksi.


Itsekin saisi tämän renkaan vaihdettua vanteelle, mutta tykkään käyttää paikallista
ap-rengashuolto -rengasliikettä rengastöissä, koska hinnat ovat kohdallaan ja saivat tasapainotettua tämänkin takarenkaan, vaikka näissä ei ole takavanteessa edes laakereita. Samalla asennettiin alumiiniset kulmaventtiilit helpottamaan ilmanpaineiden tarkastusta. Myös työ heillä onnistuu aina nopeasti ja näppärästi.


Samalla kertaa toki taka-akselin hammastusten puhdistus teräsharjalla, sekä urien rasvaaminen molybdeenirasvalla.



Taka haarukan puolikas paikalleen ja taka-akselin pultti ohjekirjan mukaseen 150Nm momenttiin. Lopuksi jarruosien kiinnitys ja pakoputki paikalleen ja homma valmis. Taka-haarukan puolikkaassa on laakeri ja se oli hyväkuntoinen. Ei tarvetta vaihdolle.


Sitten siirrytään etupäähän. Etu akseli on käytännössä pitkä kuusiokolopultti. Ihan turha oli yrittää avata sitä kuusiokoloavaimella. Piti käydä Motonetista hakemassa tuollainen pitkävartinen väännin (breaker bar) ja kuusiokolohylsysarja. Tällä sai narautettua helposti jumin auki ja akselin irti.


Sitten oli vuorossa jarrusatuloiden irroitus aloittaen vasemman puolen jarrusatulasta. Ja ylläri. Pultit väännetty apinan raivolla jälleen kerran liian tiukkaan. Toisen pultin sain irti ja mukana tuli jarrusatulan kierteet. Toinen pultti ei liikkunut mihinkään. Tuolla jatkovarrella sain sen pyörimään, mutta ei se ulos tullut yhtään. Aivan jumissa pyöri paikallaan. Mikä ihme siinä on, että pitää aina raivolla kiristää pultit pyörissä. 

Ei auttanut kuin ottaa kunnon kovametalliterä porakoneeseen ja porata kanta kuusiokolopultista irti. 


Sen jälkeen jarrusatulan sai irti etuiskarista, mutta ongelmaksi jäi yhä se loppu pultin pätkä kiinni siinä jarrusatulassa. Se ei voimapihdeillä pyörinyt yhtään. Ei millin milliä. Ei auttanut, kuin yrittää porata se pultti irti jarrusatulasta satulan takapuolelta näkyvästä kolosta. Onneksi pultti ei tullut läpi asti, tai poraaminen olisi ollut todella vaikeaa.

Sain kun sainkin porattua pultin irti ja tässä näkee, miten pultti on porattu ontoksi ja saatu ulos. Hyvä porakone ja vielä parempi terä on tärkeitä näissä hommissa.

Tilalle tulee Motonetista ostetut Inox Point merikäyttöön tarkoitetut ruostumattomat pultit. Tuossa näkyykin paketin reunassa toinen pultti joka toi mukanaan kierteet jarrusatulasta.


Vasemman puoleiseen jarrusatulaan piti tehdä uudet kierteet ja tein ne helicoil teräsjousilla. Pehmeää metallia kun jarrusatula on, niin homma onnistui helposti ja onneksi osui vielä hyvin kohdalleen, että pultit osuvat kierteisiin satulan ollessa iskunvaimentimessa pulteilla kiinni.


Oikeanpuoleiseen jarrusatulaan ei tarvinnut tehdä mitään. Sieltä lähti nätisti pultit irti ja kierteet olivat ehjät. Eturengas autoon ja taas rengasliikkeeseen.


Uusi rengas paikalleen ohjeen mukaiseen 50Nm momenttiin ja kaikkien pulttien ja akselin kierteisiin kuparipastaa. Ei sitten jämähdä niin tiukasti kiinni seuraavaan rengasvaihtoon mennessä. Etupyörän laakerit olivat hyvässä kunnossa. Ei tarvetta vaihdolle.




Aprilian mukana tuli eripari peilit. Toinen oli joku pilipali-peili, joka lähti heti roskiin. Toinen taas oli orkkis peili merkkiä Ken Sean. Laatumerkki, mutta jos toisen tilaisi ulkomailta, se maksaisi paljon. Ei taida 50e riittää posteineen. 80-100e menisi. Se oli mielestäni liikaa yhdestä peilistä.

Siispä peilit irti ja miettimään uusia tilalle. No yllätys taas... kierteet ihan korkanneet toisella puolella. Päätin lopulta porata molemmat kierteet ja korvata helicoileilla. Jälleen pehmeä metalli helppo työstää. Ainut että, peilien kierteet yleensä ovat M10 halkaisija ja 1.25mm kierrenousulla. Helicoilit taas olivat M10 ja 1.5mm kierrenousulla. Onneksi hyllyssä sattui olemaan vanhat peiliadapterit, jotka olivat juurikin niin, että M10 ja 1.5mm nousulla se uros puoli, joka ruuvattiin tuonne helicoil-kierteisiin ja adapterin naaraspuolella ne peiliin tulevat M10 1.25mm nousulla olevat kolot. Ongelma ratkaistu.

Helicoilit on siitä kivoja, että ne ovat todella todella kestäviä. Parempi ratkaisu, kuin alkuperäiset kierteet ikinä.


Päädyin kiertämään motonettia ja biltemaa. 9-20e peilejä per kappale katselin. Mutta ne olivat niin muovisia ja rimpulan oloisia, että luultavasti ne olisivat ajossa vain vatkanneet itsensä aina vinoon.

Päädyin ostamaan Motonetista 50 eurolla parin mustia metallisia suuria peilejä. Se osoittautu täydelliseksi ostokseksi. Peilit ovat niin isot, että niillä näkyy hyvin taakse. Kupera peili vielä antaa kunnon laajakulman. Yksi peili näyttää käytännössä kolmen kaistan leveydeltä per puoli.

Eikä ne ole ollenkaan hassumman näköisetkään. Jotenkin musta peili sopii tähän paremmin kuin kromiset peilit. Ovat myös aika raskaat ja vakaat. Peili ei vatkaa yhtään ja takana tulevan auton merkin ja mallin tunnistaa hyvin. Peili ei liiku yhtään ajossa.



Tässä näkyvät myös nuo kromiset adapterit varren juuressa.


Vielä kaverikuva prätkästä ja skootterista, ennen kuin prätkä menee uudelle omistajalle. Sitten eletään ainakin jonkin aikaa pelkkänä skootteristina.



Uusilla ja tasapainotetuilla renkailla ajo on huomattavasti värinättömämpää, kuin aikaisemmilla kumeilla. Kyllä se tasapainotus tämänkin kokoluokan kumeissa kannattaa.

Eturenkaan jarrupalat olivat molemmin puolin myös aika kuluneet, joten samantien lähti uudet jarrupalat tilaukseen.