perjantai 31. heinäkuuta 2015

600km Shadowilla kahdessa päivässä. Testattu Kievarin Kirnun Kirnuburger.

Pistin Shadowin pesten ja Korrekin TFX laatuvaha, testivoittajakin pintaan. Nyt vasta tajusin miten uudenveroisessa kunnossa tuo maalipinta oikeasti on. Täysin virheetön. Ei naarmun naarmua, ei kiveniskemän kiveniskemää missään. Kuvista oikein näkee miten tankki ja etulokari kiiltelöö.

Ruostetta tosiaan saa etsiä suurennuslasin kanssa. Yhden moottorinkannakepultin leikatussa päässä on ihan vähän ruostetta :) Muuten on aivan kuin vasta tehtaalta ulos ajettu.




 


Sivulaukuille tilasin uuden laukkujen välisen nahkasuikaleen mallia Held universal jotain... Vastaa aikaisempaa, mutta on täysin säädettävä pyöräkohtaisesti leveydeltään. Näin saatiin laukut oikeaan kulmaan, oikealle etäisyydelle toisistaan ja nätin linjakkaasti istumaan. Edellinen omistaja on pitänyt laukkuja väärinpäin ikäänkuin laukun etureuna taaksepäin sojottaen. Nyt tilanne on korjattu ja laukut näyttävät hyvältä.




Kesälomat vielä käynnissä ja keli mitä mainioin ajelulle, niin päätin lähteä ajelemaan shadowilla pitkää matkaa. Tai pitkää ja pitkää. Kahden päivän aikana noin 600 kilometriä. Minulle se on pitkä matka. Löysin hienoja pikkuteitä pitkin mettiä ja maaseutuja. Asfaltoituja ja täysin luonnon helmassa olevia mutkaisia mäkisiä pikkuteitä.

Siinä kyllä sielu lepää, kun pääsee ajelemaan sellaisia teitä.

Ajelin Niinisalon varuskunta-alueella sijaitsevaan sotilaskotiin munkkikahville. Hinnat olivat vieläkin sotilasystävälliset. Munkkirinkilä + kahvi yhteensä 1.20 euroa. Mukaan eivät jämäkät sotilaskodin tädit munkkia myyneet. Kuulemma myivät mukaan vain varusmiehille. Eikä asiaan auttanut vaikka kuinka ystävällisesti yritin selittää, että olen itsekin ollut täällä varusmiehenä 16 vuotta sitten ja isäni on ollut 43 vuotta sitten. Munkkeja olisin vienyt vanhempieni luo kahvihetkelle. Ilman munkkeja oli jatkettava matkaa. Itse alue ei ollut muuttunut yhtään vuosien aikana.

Matka jatkui kohti Ahlaisia, josta maisemasiltoja pitkin Porin Reposaareen. Ahlainen ja Reposaari ovat idyllisiä paikkoja, joissa tuntuu kuin aika pysähtyisi. Niissä on mitä parahin hetki istahtaa vaan kahville ja katsella ympäristöä. Shadow pääsi samalla ensikertaa näkemään meren.




Reposaaresta kohti Porin keskustaa kulkevan tien varrella on näitä isoja tuulimyllyjä. Jalan halkaisija alareunasta on parin henkilöauton pituuden luokkaa. Korkeutta varmaan 100 metriä. 



Piipahdin Mäntyluodon puolellakin Kallossa maisemia ihailemassa. Vanha majakka-sauna on vielä pystyssä. Tuolla on joskus tullut käytyä saunomassa ja siitä suoraan mereen kallioiden väliin uimaan. Virtaus tosin on niin kova, etten tekisi sitä enää toisten. Enkä suosittele kenellekään. Nuorena sitä joskus hölmöilee.


Vaikka sataa, niin välillä näyttää ihan kesäiseltä.


Ja kun ajelee pikkuteitä, niin vastaan tulee kaikkea jännää tapahtumaa.


Seuraavana päivänä tuttuni Ben ja Viivi tulivat reissultansa meidän ohitse ja lähdin mukaan ajoseuraksi. Tavoitteena päästä syömään se pitkälle ympäri suomea mainetta niittänyt Kirnuburger Kievarin Kirnussa. Entinen Kirnu & Maintolaituri. Niin paljon Ben on sitä hehkuttanut, että pakkohan se oli ajaa pitkälle toista sataa kilometriä ihan vain maistaakseen sitä herkkua.


Paikka on jotain hienoa, mitä ei tule ihan joka päivä vastaan. Hirttä, harmaata vanhaa puuta ja lautaa. Kelottunutta puuta, purettua puuta, heinäseipäitä jne. Paikka on tehty tavallaan siten, että itselle tuli jotenkin joku lapin tunnelma. Harmillisesti en ottanut tarpeeksi kuvia joka suunnasta. Mutta edes muutama kuva tuli napattua.


Mopot parkkiin ja katsastamaan ruokatarjonta.
Oli muuten aika näppärän näköistä ajoa bemarilla. 
Pitäisiköhän miettiä seuraavaksi tuollaista K75 bemaria?


Kievarin vieressä on lampi, jossa Ben taisi mainita että on kalaakin kasvatettu. Ja kievarin takana menee korkealta laskeva koski. Ben taisi myös mainita, että kievari on ilmeisesti vielä vähän teon alla ja sinne tulee hienot terassit kosken puolelle.



Kattoterassilla on katoksen alla nurkassa kivinen takka lämpöä tuomaan, jos on kolea keli ja paleltaa jäisiä motoristeja.



Kuulemma täällä syöminen kannattaa aloittaa aina Kirnuburgerilla. 
Kuva nyt ei oikein tee oikeutta burgerin koolle. Tuoppi vieressä on oluttuoppi kooltaan.
Burgeri koostuu itse tehdystä leivästä ja sisällä on vaikka mitä. Pari siivua todella mureaksi ja suussa sulavaksi kypsytettyä lihaa (olikohan rosvopaistia? En ole varma), ananasta, sipulia, mausteita, juustoa, pekonia... En edes muista mitä kaikkea. Sen voin kertoa että nälkä lähti ja oli maistuvaa. 


Ja näiden kokeneempien Kirnu-asiakkaiden juttuja kun kuunteli, niin ihan sama mitä tilaa. Varmasti maistuu ja täyttää vatsan. Ben taisi syödä "Benin speciaalin", jota ei löydy listalta ainakaan vielä. Siinä on "kaikkea vähän". 


Viivi taisi syödä jonkin kana-annoksen.


Kievarin pitäjätkin olivat ystävällisiä ja mukavaa juttuseuraa. Oli rauhallinen ilta, joten oli ihan mukava päästä kuulemaan omistajien juttuja. 

Jos ajelette Tammelan läheltä ohi, niin käykää ihmeessä syömässä. Ehdottomasti katsastamisen arvoinen paikka. Ei suotta kehuttu. Kannattaa varmistaa heidän Facebook-sivuiltaan, että ovatko auki. Erilaisten ohjelmien, ryhmätilausten ym. muun vuoksi eivät ilmeisesti ole ihan joka päivä auki. Ja olikohan maanantaisin aina kiinni.


Oma vaimo ei päässyt nyt nauttimaan mukaan näistä mainioista annoksista, koska odotamme perheenlisäystä. Mutta jonain päivänä ajamme tuonne syömään vaikka autolla.
Vaimon täytyy päästä näkemään tuo paikka myös :)

Kiitokset Ben ja Viivi matkaseurasta ja tästä on hyvä pikkuhiljaa lopetella kesälomia.

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Shadowin akku hyytyi. Uutta tilalle, öljynvaihto sekä polttoainesuodatin.

Piti lähteä tänään huviajelulle Shadowilla, kun hellettä piisaa. Mutta lähtö tyssäsi ensihetkiin, kun pyörän startti pyörähti vain muutaman kerran heikosti ja akku hyytyi siihen. Olinkin ihmetellyt, miksi shadow pyörittää starttia jotenkin laiskasti. Mutta nätisti silti joka kerta oli käynnistynyt. Ajattelin että onkohan akku tiensä päässä. Ja veikkaus osui aika lähelle.

Akkukaupan kautta ja samalla mukaan tarttui uutta öljynsuodatinta ja polttoainesuodatinta. Joten perushuoltoa tekemään alkaen öljyistä.

Öljyproppu sijaitsee hyvässä paikassa, jotta sivujalalla öljyt valuvat hienosti pihalle pyörän ollessa kallellaan. Proppu on vain ikävän ahtaassa paikassa. Edellinen huoltaja oli vielä vääntänyt propun apinan raivolla niin tiukkaan, etten meinannut saada sitä auki. Lopulta se onneksi aukesi. Propussa ollut kuparitiiviste, oli todella liiskassa. Kevyempikin kiristys riittää.


Proppu aukeaa 17 millin lenkkiavaimella. Räikkäväännin ei mahdu avaamaan. Räikkälenkkikään ei mahdu. Tavallinen lenkki mahtuu,


Vanhasta pissapojanneste-kanisterista saa halkaisemalla hyvän öljyastian. Sopivasti leikkaamalla siihen saa valutettua shadowin 2.4 litraa öljyä. Kanisterin saa kannettua tukevasti isomman kanisterin suuaukolle ja korkin avaamalla, on helppo jäteöljy valuttaa isompaan keräilyastiaan pois vietäväksi.


Öljynsuodatin sijaitsee moottorin takapuolella ja on mallia metallikuorinen perinteisempi auton öljynsuodatin.


Mikäli se on ohjeiden mukaisesti kiristetty käsikireyteen käsin, niin se ei välttämättä kaipaa työkalua irroittamiseksi. Mutta jos huoltaja on tämänkin vääntänyt apinan raivolla kireälle, niin tällaisella öljynsuodatin-avaimella sen saa auki.



Shadow on aikaisemmin huollettu hyvin ja kunniallisesti liikkeessä. Nytkin oli paikallaan Hondan originelli öljynsuodatin, joka osoittautui olevan Purflux merkkinen laatusuodatin.


Itse ostin Storm-Motorilta Emgo öljyfiltterin. Koittivat tarjota kromattua öljynsuodatinta. Ihan hyvä idea, mutta se ei näy tuolta mihinkään, niin miksi maksaa siitä tuplahinta? Musta perussuodatin riittää. Suodattimen o-renkaaseen sipaisu puhdasta öljyä ja kiristys paikalleen käsivoimin ilman työkaluja. Pohjaproppuun uusi kuparitiiviste ja sekin kiinni maltilla, eikä apinan raivolla. Jos vuotaa, aina voi kiristää hieman lisää.


Sitten vaan uudet 15W-40 öljyt sisään. Itselläni oli kaapissa Mobil Delvaccia, joten laitoin sitä. Aikaisemmassa 600cc shadowissani totesin sen hyvin toimivaksi ja netissäkin kertoivat sen toimivan hyvin 750cc shadowissa. Joten sisään vaan. Ja koeajo osoitti, että hyvinhän se toimii.

Öljyjen jälkeen polttoainesuodattimen vaihtoon. Vasemman puolen sivumuovi irti ja siinä se jo näkyykin. Ostin ihan samanlaisen suodattimen Stormilta noin 8 eurolla. 11mm liitokset suodattimessa, on oikea koko tähän.


Ja sitten se akku... Satulat irti järjestyksessä ensin taaempi satula ja sitten kuskin satula. Yhteensä kaksi pulttia. Todella helppo irroittaa. 


Satulan alta paljastuu sytytysboxi. Se irti liitoksestaan, jota ei muuten voi kytkeä väärinpäin.


CDI-boksin alla on muovikansi, joka ruuvataan irti kolmella tähtipääruuvilla. Näiden alta paljastuu akku. Kuvassa kaikki näytti ensin todella hyvältä.


Kunnes aloin irroittamaan plussa-kaapelia. Mitä paljastuikaan :-D


Ikinä en ole nähnyt noin paljon hapettumaa minkään akun navassa. Ei ihme, jos akku ei oikein ole saanut kosketusta ja päässyt ajossa latautumaan. Koska hapettumaa oli noin paljon, niin ei mitään tietoa miten vanha akku pyörässä oli kiinni. Se on ainakin varmaa, ettei akkua ole irroiteltu pyörästä vuosiin. Polttoainesuodattimen vieressä aikaisemmassa kuvassa on työkaluille lokero. Sieltä löytyy plus ja miinus johdoille liittimet, joita kautta akkua voidaan ladata ilman että satulaa tarvitsee irroitella.


Akku oli Euroglobe, eli Motonetin tuotantoa. Pyörä on joskus 10 vuotta sitten tuotu suomeen ja ehkäpä tämä akku on suomessa aikoinaan pyörään ostettu. Akussa ei ollut mitään päiväyksiä missään.


Akku on itse hapotettavaa mallia ja suojakorkki näytti tulleen millin verran pihalle monesta kohtaa ja ihan kuin olisi hieman roiskunut akkunesteitäkin niistä kohdin ja kiteytynyt siihen. Joten päätin, että en lähde tätä enää edes yrittämään. Eiköhän se ole aika vaihtaa koko akku, jottei tämän takia matka joskus tyssää.

Vertailin hieman hintoja vastaavalle akulle.
Motonetissa Yuasan akut 95e ja 119e.
Motonetissa eurogloben samanlainen akku 49e.
Biltemassa akku 45e ja geeliakku 69e.

Lähelle avattu Puuilo on jo ilostuttanut monessa asiassa hinnoillaan. Ja niin se teki nytkin. Puuilossa Dynavolt akku 36 euroa. Veikkaan että on ihan sama akku kuin Euroglobe, mutta eri merkkinen. Akku on ihan saman näköinen, mutta eri logo painettu kylkeen. Pahvipakettikin on ihan samanlainen, mutta eri printillä. No sama se, akku mikä akku. Eiköhän tuolla 36 euron akulla useampi kesä ajeta.

Puhdistin akkukaapelien hapettumat kunnolla hiekkapaperilla ja contact cleaner spraylla. Tämän jälkeen contact protect sprayta kaikkialle. Ja vielä akkunaparasvaa akun napoihin. Johdot kiinni ja plussajohdon kiinnitysruuvin ja kaapelin metallien päälle vielä akkunaparasvaa, niin eiköhän tuo pysy hyvänä vähän paremmin.



Akkuun päivämäärä ja kiinni pyörään. Kaikki takaisin paikalleen ja pari kuvaa CDI-boksista muuten vaan näytille. 




Akulle suositellaan 30min - 2h aikaa hapottamisen jälkeen varata itsensä, ennen kuin sitä ladataan millään latureilla, tai laitetaan pyörään käyttöön. Latausta ei tarvitse erikseen edes tehdä hapotuksen jälkeen. Muutaman tunnin jälkeen oli hieno huomata, miten pyörä starttasi paljon terhakammin kuin kertaakaan aikaisemmin. Ja samalla tuli todettua, että Mobil Delvac toimii hienosti Shadow 750 mallissa. Vaihteet toimii kuin ajatus, eikä minkäänlaista kytkimen luistamista. 

Tuolla luonnon keskellä on hieno ajella ja sielu lepää.
Hyviä ajokelejä toivotan kaikille.