torstai 31. heinäkuuta 2014

Goldwing GL1100 starttimoottorin purku ja puhdistus

Tuntuuko että wingisi starttimoottori pyörii kovin hitaasti?
Starttimoottori kannattaa toisinaan huoltaa kunnolla. Se tekee yllättävän paljon ihmeitä. Olen aikaisemmissakin pyörissä starttimoottoreita putsannut, mutta tässä GL1100 goldwingissä startin putsaus sai sen pyörittämään niin vimmatusti, että en ollut uskoa korviani.

Tarkoittaa:
- startti irti
- kunnolla purkaminen
- vanhojen pölyjen puhdistaminen pois
- kommutaattorin kontaktipintojen puhdistaminen
- mahdollisesti hiilien vaihto (GL1100 alamitta 5.5mm)
- vanhojen rasvojen puhdistaminen pois
- uudet rasvat tilalle
- startti pakettiin ja kiinni pyörään


Wingini startti oli ruosteessa ja pyöritti hieman vaimeasti. Pyöritti kyllä käyntiin ongelmitta. En tiennyt että se oli hieman jo heikkotehoinen ennen puhdistuksen päättymisen jälkeistä testausta :) Lähinnä halusin korjata tuon ruosteisen ulkoasun. Ja samallahan kun sen irroittaa, niin huoltaa kuntoon.


Homma alkaa sillä, että akusta piuha irti. Otin miinusjohdon.

En ollut varma, että tuleeko startin alta öljyä, kun startin irroittaa. Toiset kirjoittaa, että tulee ja toiset kirjoittaa, että ei tule. No nyt tiedän... ei tule mitään, jos öljymäärä on oikea ja pyörä keskituella.













Starttimoottorin keskimmäiseen runko-osaan sekä päätykorkkeihin on merkattu viivalla kohdat, jotka pitää asemoida toisiinsa kun paketti lopuksi ruuvataan kasasan. Näin startti on oikein ja pyörii kunnolla eikä kanita mihinkään.


Akun miinusnavan jälkeen homma jatkuu startin plussajohdon irroittamisella. EI SAA vain ryhtyä vääntämään lenkkiavaimella tai hylsyllä päällimmäistä lukitusmutteria pois. Mikäli se on kovin kireässä, niin koko lukitusruuvisysteemi saattaa lähteä pyörimään ja rikkoo ruuvin eristeen ja ehkä koko startin. Piuhan takana on toinenkin 10mm mutteri, jota kannattaa pitää paikallaan samalla kun avaa ulommaista mutteria. Itselläni ei meinannut löytyä sopivan ohutta lenkkiä, mutta joku polkupyörän tai skootterin vanha työkalu löytyi, joka oli riittävän ohut. Mukavasti hapettunut lukitusruuvikin. Kaikki kontaktipinnat siis puhdistukseen hiekkapaperilla ja akkunaparasvaa pintaan lopuksi.


Startin yläpuolella on yksi pultti sekä takana alapuolella toinen pultti, jotka irroittamalla startti lähteekin nitkuttamalla pois. Jossain ohjeistuksessa luki, että pitää purkaa pakoputkia pois, pitää purkaa kaatumarautoja pois, pitää purkaa vaihdevipu pois...
EI TARVI! Ei ainakaan 1983 vuosimallissa, jossa on erilaiset raudat. Riitti että painoi kädellä vaihdevipua alaspäin ja nitkutteli startin pihalle. Ei mitään ongelmaa. Hienosti mahtuu tulemaan ja menemään.

Ainut, että edellinen omistaja tai huoltaja on huomannut hyvän vinkin ja tässä se tulee.
PRO TIP: Kun asennat startin takaisin paikalleen, niin laita se kiinni vain tuolla ylemmällä pultilla. Se kyllä pitää sen hyvin kiinni (älä korkkaa kierteitä). Omasta wingistä puuttui startin alapuolinen pultti. Koska sen sijainti on niin huonossa paikassa, että pitää olla hyvät työkalut, että sinne pääsee sitä kiristämään. Ehkä tämän vuoksi ohjeistuksissa tosiaan on, että putket, raudat ja vaihdevipu irti. Mutta ei tarvi jos jättää tämän toisen pultin pois. Ongelmitta itselläni 2200km on startti pysynyt yhdellä pultilla kiinni. Ja ties koska se on laitettu viimeksi tuonne. Startin pintaan oli edellinen huoltaja kirjoittanut nimen ja vuosiluvun 2000, joten ehkä jopa 14 vuotta on pysynyt yhdellä pultilla.

Ei tippaakaan öljyä. Jotan likaa vaan putosi rasiaan.



Ratasta pyörittävä hammastus on ihan tip top. Hyvä!



Gerco 08.02.2000
Lienee viimeisimmän kerran huollon päiväys ja huoltajan nimmari?
Vedetty kivasti kaiverrus takarungon ja keskirungon yli, jotta tietää ettei osia ole vaihdeltu.

Mitsuba
SM-224  12V   0.6 kW


Purkaminen alkoi kehnosti. Osa ruuvinpäistä vähä huonona ja en saanut ruuvarilla auki pitkiä ruuveja. Joten lukkopihdeillä kunnon ote ja pyörittämään ruuvin päästä tai ruuvin varresta pikkuhiljaa.

Lopulta se sitten aukeaa. Sisältä paljastuu etuosasta pari hammasratasta ja pölyn kanssa lähes hiomatahnaksi muuttunutta 14 vuotta vanhaa rasvaa. Jarrukleanerilla puhdistaen kaikki rasva pois. Nämä kannattaa rasvata vasta ihan lopuksi kun on kokoomassa starttia kasaan.

Hampaat oli tosi hienossa kunnossa. Ei kulumia missään.

Takapään aukaisu paljasti hiilet. Oli muuten pölyä ja paljon joka puolella. Kaikki pöly pois ja kunnon puhdistus. Hiilet olivat vielä pitkät, joten ei vaihtotarvetta vielä.

Keskirungosta hiilien osuus lähtee irti, kun irroittaa alla näkyvän kuvan plussajohdosta pienen ruuvin. Plussajohto on oikeanpuoleinen johto, jossa on eristys. Maahan vievä johto on vasen johto jossa ei eristystä enää tuossa vaiheessa tarvita.

Kommutaattori tulee pihalle, kun vähän sen alapuolella näkyvää plussajohtoa vähän venytti sopivaan asentoon. Kommutaattori oli aivan täynnä pölyä. Myös rungon sisäpuoli oli ihan täynnä pölyä. Täydellinen puhdistus vaan koko hommalle. Kommutaattorin kuparisten lohkojen välit kannattaa puhdistaa vaikka neulalla. Ja kuparinen osuus kannattaa hyvin hienolla hiekkappaperilla koittaa puhdistaa mahdollisimman kiiltäväksi ja siistiksi, jotta kontaktipinta hiilille olisi mahdollisimman hyvä ja tasainen.

Tässä kuvassa muuten ilmeisesti yksi ero jälleen 1983 vuosimallin GL1100 wingissä aikaisempiin GL1100 wingeihin verrattuna. Startin keskimmäisestä rungosta lähtee punottu kuparilanka tuohon hiiliä pitelevän osan jalustaan. Pistehitsattu kumpaankin kiinni. Ihan kaikissa netin kuvissa puretuista GL1100 starteista tuo hiiliosa on ihan erillinen osa. Olisiko äiti Honda parannellut startin maadoitusta tällä tähän 1983 vuosimalliin, joka muutenkin tuntuu käsittävän paljon uusia hienoja ratkaisuja?

Kommutaattorin kupariosat kiilloitettuna




Hiiliosa nettikuvien perusteella olisi pitänyt irrota kokonaan keskirungosta. Minun omassani ei irronnut. Se oli pistehitsattu yhdellä kuparilankakiepillä kiinni keskirunkoon mahdollisimman hyvän maadoituksen saamiseksi. Lieneekö taas viimeisimmän 1983 vuosimallin pikku parannuksia. 

Jotenka ruosteiden puhdistamisen jälkeen teippiä vaan kunnolla suojaamaan hiiliosaa ja kontaktiruuvia. Ja tämän jälkeen usea kerros hopeista vannemaalia sprayna pintaan. Tuli hyvä.

Kun startti on kuivunut hyvin, onkin jo ilta ja koko nippu kasaan. Muista laittaa rasvaa kommutaattorin päihin, jotta se pyörii nätisti päätyjen hahloissa. Sekä rasvaa ne rattaat. Netistä löytyi ohje, että rasvaa pitää laittaa kunnolla. Oli oikein kuva, että ruuttaa sitä rasvaa nyrkillinen. 

(kuva lainattu netistä)




EI! ÄLÄ RUUTTAA!
Itse tein näin ensin ja en saanut starttia edes sormin pyöritettyä. En edes pihdeillä kun tuosta näkyvästä hammastuksesta yritti. Joten putsasin rasvat uudelleen pois ja laitoin vain sipaisten sopivan määrän. 
Tämän jälkeen uudelleen nippuun ja sai sormivoimin pyöritettyä. Raskaalta se tuntui, mutta niin sen kuuluukin. Mutta sen pitää pystyä pyöriä sormivoimin. Muuten se on jumissa ja voit startaten savu vaan nousta startin sisältä, kun se jumittaa.

Pyörimissuunta merkattu kuvaan nuolella. Tähän suuntaan startin pitäisi sormin hyvin pyöriä.

(kuva lainattu netistä)




Lopuksi sipaise rasvaa startin o-renkaan ympärille kunnolla. Se livahtaa paljon helpommin takaisin paikoilleen. Ja muista laittaa se yhdellä pultilla kiinni, jos haluat jatkossa helpottaa elämää :) Startin saa vaikka tien päällä irti parissa minuutissa 10mm hylsyavaimella.

Iltamyöhällä ei enää saanut kunnon kuvaa, miten startti nyt sulautuu pyörään, joten otin viimeiset kuvat aamulla valoisassa.




Ei hyppää enää ruosteinen startti silmään muuten niin nätin moottorin kyljestä.


En tosiaan ollut uskoa miten voimakkaasti ja vauhdilla startti nyt huollettuna pyörii.

Video 




tiistai 29. heinäkuuta 2014

Pientä fiksausta wingiin

Pahoittelut kuvien puuttumisesta. Googlen picasa palvelu sekoili ja kadotti suuren osan ruskeaan wingiin liittyvistä kuvista. Joten osa blogiteksteistä on ilman kuvia.


Pikkuisen kevyttä pintaruostetta oli päässyt jalkatappeihin 30 vuoden aikana tulemaan. ruosteet pois ja maalia pintaan ja hyvä tulee.

Samalla päätin poistaa ruosteet ruosteensyöjällä ja maalata täyskatteen kannatinraudan. On sitten valmiina jos haluaa katteen laittaa paikalleen. Ajatuksena on laittaa.

Starttimoottorin rungolle pitäisi tehdä vielä sama, kun vaan jaksaisi sen irroittaa.


Aika hyvät tuli.







tiistai 22. heinäkuuta 2014

Goldwingiin lisää kromia

Pahoittelut kuvien puuttumisesta. Googlen picasa palvelu sekoili ja kadotti suuren osan ruskeaan wingiin liittyvistä kuvista. Joten osa blogiteksteistä on ilman kuvia.


Goldwingiä katsellessani, jotenkin tuo syylärikohta näytti niin tyhjältä. Mustalta ja ihan kuin siitä puuttuisi jotain. Muuten niin iso, nätti ja kiiltävä pyörä, mutta tuo eturenkaan takana oleva syyläri on kuin tyhjä musta aukko.

Asia oli pienellä pohdinnalla selvä. Se kaipaa lisää kromia.

Ensin tilaukseen kromiset siivekkeet syylärin reunoille ohjaamaan lisää tuulta syyläriin. Niitä siivekkeitä ei muuten saa enää uutena ja käytetyistä huonokuntoisista pyydetään isoja summia. Satuin onnekkaasti löytämään ameriikan maalta kromisiivekkeet, jotka olivat todella hyvässä kunnossa. Joten ne oli pakko tilata ja laittaa kiinni.

Tässä vielä ilman siivekkeitä

Ja siivekkeen kanssa. Parantaa jäähdytystä entisestään ja blokkaa vähän lahkeeseen lentävää kuraa.


Sivulta samainen kromiosa. Enää ei ole niin tyhjän näköinen tuo kohta. Saattaa olla että joskus joutuu tilaamaan kromatut venttiilikopat sekä nokkahihnan kopat, jotta kromin määrä on täydellinen. Myös kromiset alkuperäismalliset äänitorvet olisi kova juttu.



Komiasti peilaa kromi. 


Vielä takaviistosta kuva havainnoillistamaan siiven kokoa.



Edelleen silti jotenkin näytti syyläri niin kovin mustalta. Joten lisää kromia. Tahtovat noista kromisista syylärisuojista (ritilöistä) pyytää hurjia summia. Oli kunto sitten mikä tahansa. Aikaisemmin tilasinkin yhden jo, mutta se osoittautui ruttoisemmaksi, mitä kuvissa annettiin ymmärtää, joten se jäi kaappiin. En kehdannut sitä laittaa. No jälleen kerran onni matkassa ja löytyi -80 luvulla tehty alkuperäisessä pakkauksessa oleva kromattu ritilä ja sain puhuttua sen kohtuu hintaan. Kun esittelin vielä amerikkalaiselle myyjälle kuvia pyörästäni, niin hän oli sitä mieltä, että ehdottomasti tuo kuuluu pyörääni ja lupasi lähettää sen vielä ilman postikuluja. Kaupat siis tulivat.

Ritilän laitettuani paikalleen, tuli sellainen olo, että onkohan nyt liikaa jo kromia.
Mutta pari ulkopuolista kommenttia oli että "sopii tosi hyvin". Joten kromiritilä jääkööt pyörään.







Enää syyläri ei ole musta ammottava tyhjyys.

Nuo nokkahihnan kotelot tuli talvella uudet parempikuntoiset hankittua. Miksei silloin tullut samantien ostettua niitä kromattuja. Toisaalta mitä niitä kromattuja käytettyjä olen seurannut, niin ne on pientä pistelohkeamaa täynnä. Ovat niin suorassa suihkussa kivisatelle, että ehkä parempi ettei laita kromisia, jos meinaa ajopyöränä pitää. Koristepyöränä sitten asia erikseen.


Ainut mikä on jäänyt vähän harmittamaan on se, että miksei tullut ostettua niitä valkokylkikumeja. Samat kumit olisi saanut valkokylkisinä, mutta ne olisi maksanut 40-50e enemmän (pari), mikä on lopulta pikkuraha. Nyt joudun noilla ajamaan monta vuotta ennen kuin kumit vaihtuu. Tämä wingi suorastaan huutaa valkokylkikumeja. No ehkä jokupäivä.

Kilometrejä on tälle kesälle kertynyt jo 2200km mittariin.

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Mustalahti 8.7.2014

Hellettä +28'C ja tuli piipahdettua Mustalahdessa.
Pyöriä oli todella paljon ja jälleen kerran joka genrestä. Poimin pari omaa silmää miellyttävää erikoisuutta.

GL1200 GoldWing johon tehty ns. PoorBoy konversio.
Eli laturi on hajonnut, niin tuosta katteen kyljestä on veistetty pala pois ja sopivasti runkoon on pultattu joku auton laturi. Kampiakselin päähän on laitettu rulla ja siitä hihna laturille. Lataa ja toimii ilman, että tarvitsee pudottaa moottoria ja alkaa purkamaan sen enempiä. Tavallaan vähän kyseenalaista, mutta näitä on maailmalla paljon. Ensimmäinen minkä näen suomessa.


Sitten kuului kaukaa tuttu vinkuna. Heti tunnisti että Honda CX500 sieltä tulee.
Piti heti rynnätä jutulle. Oli hienon cafeen herra rakennellut talven aikana.
Erityisen tyylikäs tuo maalipinta. Punainen candy maalaus. Kuvat ei todellakaan anna oikeutta.
Aurinkoinen sää oikein pisti maalin hyppäämään silmiin. Hieno pyörä.
Takalokarin puute sai pyörän myös näyttämään tavanomaista paljon lyhyemmältä. Epäkäytännöllistä jos sade uhkaa, mutta empä tällaisella ajelisikaan kuin aurinkoisella kelillä.




Katsokaa nyt. Voi luoja mikä maalipinta.



1978 vuosimallin Honda GL1000 GoldWing.
Vanhempi herrasmies ajeli tällä paikalle ja kertoi sen olevan museorekisteröity.
Pakko myöntää että hienoin tonninen wingi jonka olen ikinä nähnyt.
Kaikki viimeisen päälle tip top. Kromit kiilsi ja maalit kunnossa.



Myös toinen GL1000 oli eksynyt paikalle. 
Näitä kun katseli, niin näin GL1100 omistajana huomasi heti miten paljon 
lyhyempi tämä tonninen on. Varmaan 10-20cm lyhyempi akselinväli veikkaisin
Varmasti yksin ajamiseen paljon ketterämpi ja mukavampi.



Ja kas oma viime talvena rakentamani cx500 cafe racer oli löytänyt myös Mustalahteen.
Kyllä... edelleen oma silmä lepäsi siinä. Ehkä olisi pitänyt maalauttaa nuo vanteet vielä mustaksi.
Muutoin se ei kyllä kaipaa yhtään mitään. Ja pakoputki kuulosti siltä, että se lotkotus pitäisi näissä olla jo tehtaalta lähtiessään. Cherry Bomb on ihan oikea änkkäri näihin. Hieno ääni. Melkein tuli katumus.
No näitä voi aina rakennella lisää jos oikein rupeaa siltä tuntumaan.


Yksi erikoisimmista oli tämä (ilmeisesti) HD. Takalokarista en sano mitään, mutta putkisto oli hienosti rakennettu. Kaksi alkukäyrää yhdistetty tuohon torveen, joka tulee suoraan alas. Hieno.
Ja jalkajarrun pääjarrusylinteri oli hienosti suoraan polkimessa. Empä ole moistakaan ennen nähnyt. 
Ajoasento ehkä matalampi mitä missään koskaan näkemässäni pyörässä. Ei matka-ajoon. Satunnaisiin piipahduksiin jäätelökioskille sen 10-20 kertaa vuodessa ja vain hellekeleillä.
Hieno laite. Se näissä on hienoa, että jokaiselle löytyy jotakin. Kaikkien ei tarvitse olla suoraan kaupasta olevia standardipyöriä, vaan omaa visiota voi toteuttaa. Koskahan EU nappaa siihen stopin?


maanantai 7. heinäkuuta 2014

Viikonloppu ja 550km

Vapaa viikonloppu ja kelit kohdillaan. Vaimo kyytiin ja ajelemaan. Laitettiin kokeilumielessä takaboksi kiinni. Oli muuten mukavampi kyytiläiselle, kun sai rauhassa nojata boksiin. Taitaa olla kiinni tästälähtien aina kun kaksin ajellaan.




Ben blogissaan on niin monet kerrat kehunut Tammelan Kirnu & Maitolaituri ruokapaikkaa, että päätettiin ajaa sinne syömään. Aamupala naamaan ja pyörän selkään. Vedettiin pitkän kaavan mukaan matka. 3 tuntia ajeltiin maalaisteitä pitkin. Peurojakin nähtiin tien poskessa. Perille päästiin niin kello oli jotain neljä iltapäivällä. Ikäväksemme jäätiin ilman ruokaa. Kuulemma kaikki ruoka oli tarjoiltu siltä päivältä. Järkyttävä nälkä oli, niin harmitti kyllä vietävästi. No täytyy tulla toisella kertaa suorempaa reittiä, jotta ehtii ruualle.

Puitteen oli kyllä kivat. Vanha rakennus. Kiva terassi ja järvinäköala. Pyörät sai parkkeerata terassin eteen. Siinä kävikin jos jonkinlaista pyörää ihan joka kategoriasta. Ainoa ikävä, että piha oli sorapiha. 300kg wingin tepuuttaminen ja peruuttaminen siinä on ikävää. Riittää että kerran pyöreä irtosora jalan alla lipsahtaa, niin se on siinä. Ei onneksi lipsahtanut.








Lämpötilat oli kohdillaan. Auringossa mittarin asteikko loppui kesken. Varjossa mittari näytti +29'C


Sanoi muuten baarin pitäjä, että Kirnu & Maitolaituri on myynnissä. Yhdet ostajaehdokkaatkin kävivät sitä siinä katsomassa. Siinä olisi hienolla sijainnilla jollekin hyvä paikka pystyttää kunnon kesäkeittiö.



Tuli myös viikonloppuna poikettua vanhempien luona Porissa. Alkaa kokemukset wingistä karttua.

Positiivista:
+ Pyörä toimii hienosti ja tuntuu luotettavalta
+ Satula on selkeästi tehty ajoon. Takapuoli ei puutunut edes pitkällä matkalla.
+ Maxxis halparenkaat osoittautuneet hyviksi ajaa. Ei mitään ongelmaa.
+ Ei ylikuumentumisongelmia edes helteellä taajamassa, vaikka jotkut väittävät että jäähdytyskanavat ovat alimitoitetut. Ehkä Texasin olosuhteisiin alimitoitetut. Suomessa ei ongelmaa.
+ Kulutus yksin ajellessa siinä 5l/100km. Ei paha 300kg pyörälle.

Negatiivista:
- Alkuperäiset sarvet eivät tunnu hyvältä maantienopeuksissa. 60km/h asti ajoasento on mukava. Mutta sen jälkeen alkaa vastatuuli olemaan sen verran kova, että liian pysty ajoasento muuttuu hiena takakenoiseksi (tai siltä se tuntuu) ja rinnuksille tulee sellainen kaiken tuulen keräävä tuulipussi. Ei kiva. Vaihtoehtona joko matalammat sarvet, jonka ansiosta etukenompi asento ja tuuli lentää paremmin ohi. Myös saisi hieman aktiivisemman ajoasennon. Satulan asentaminen taaimmaiseen asentoon auttoi hieman. Muttei tarpeeksi. Toinen vaihtoehto on jättää alkuperäiset sarvet ja laittaa takaisin alkuperäinen etukate. Mutta sen jälkeen pyörä näyttää tältä ja sen voisi samantien vaikka museoida.

Muuta negatiivista ei sitten ollutkaan :)


Kaappiin taisi jäädä aikaisemmasta cx:stä yhdet mustat matalat sarvet. Täytynee testata niitä pikaisesti wingiin, jotta näkee miltä ne tuntuisi. Sen jälkeen tekee päätöksiä.