maanantai 13. lokakuuta 2014

CX500 Candy - Kaasuttimien läpikäynti tulevaa huoltoa varten

Homma etenee. Uutta osaa tilattu. Muunmuassa öljynsuodattimia, ilmansuodatin, satula, rekkarin takalevy heijastimen kera, iskarien stefat ja pölysuojat ja vesipumpun tiiviste. Vielä pitää tilata ainakin äänenvaimentajat ja ehkä kollektori. Täytyy katsoa jos sen saa hitsautettua kuntoon. Näyttäisi vuotavan vain yhdestä kohtaa.

Mietin tuossa, että onkohan CX ensimmäistä vuosimallia 1978 vai toista vuosimallia 1979.
Melkein kaikki viittaa että kyseessä olisi 1978 pyörä. Pyöreä jarrunestesäiliö, muovinen syylärisuoja, kansissa huohotusletkut, runkonumero jne. Mutta toisaalta viitteitä 1979 vuosimalliinkin on. Jarruletkuissa lukee 8/79 joka aika luontevasti on elokuu 1979. 
Meikäläinen on syntynyt elokuussa vuonna 1979 :-)


Samoin standard CX:n polttoainetankissa on eroja. Ensimmäisen vuoden 1978 tankissa oli erilainen kansi. Siinä oli pyöreämmät kohokuviot ja varsinainen lukko oli sellainen, että se aukesi millä tahansa littanalla, tyyliin jäätelötikulla, mikä meni sinne lukon sisään. Väriltään "lukko" oli musta. Kun taas uudemmissa kansilippa on kulmikkaampi ja itse lukko on metallinvärinen lukko. Tosin siihenkin käy mikä tahansa cx:n avain. 

Vasen kansi on 1978 vuosimallista ja oikea 1979 vuosimallista ja uudemmista.

Itse tankin kannessa lippaa varten on myös toki eroja. Tässä 1978 vuosimallin tankki.


Ja tässä 1979 vuosimallin tankki.


Samoin tankin pohjassa oli eroja muotoilussa.

Itselläni on tuo jälkimmäinen lippa 1979 ja uudemmista tankeista. 
Mutta toisaalta tankkini pohjasta puuttuu se kankainen tai huopainen kerros. 

En tosiaan voi tietää mitä vuosimallia cx:ni on ja tähän asti on ollut fiilis että olisiko pyöräni kuitenkin 1979 ja koottu varastossa olevista osista. Osittain 1979 ja osittain 1978 osista.

Moottori on sitä (ei nyt ihan sandcast) mallia, jossa moottorin pinta on hieman karhea ja sitä ei ole maalattu. Uudemmat on maalattuja ja maali tahtoo lohkeilla ajan kanssa. Omaani tulee vain hieno patina. Moottori on siis selkeästi 1978. Samoin runko kuten Haynesin opas kertoo runkonumerosta. 

Tankin pohjan puuttuva huopa antaa fiiliksen, että olisiko pyörä aikoinaan kaadettu ja tankki vaihdettu toiseen. Huopa jäänyt siinä pois sitten. Alkuperäisen tankin pohjan erilaisuuden vuoksi huopa kun ei ole mahtunut tankin alle. Jarruletkuistakaan ei voi sanoa miten on 35 vuoden aikana käynyt. Ties vaikka olisi 3 vuotta sitten vaihdettu jostain saatuihin ilmaisiin -79 letkuihin? 
Ei voi tietää. 35 vuoteen mahtuu paljon tarinoita.

Kyseessä lienee ensimmäisen vuoden 1978 vuosimalli pienin korjatuin muutoksin matkan varrella. Kaasutinkin on ensimmäistä vuosimallia. Likimain kaikki on alkuperäistä. Hyvä ettei ilmanputsarin suodatinkin :-D (selviää kuvasta alempana)

Pyörä oli pesty minulle tullessaan. Mutta tankin alla oli melkoinen kerros kuraa. Jotenkin jäi fiilis että olisiko tämä ollut peltopyöränä krossipyörän virkaa hoitamassa? Etuvanteen ja jarrulevyn välissäkin oli muutama pitkä heinä kietoutunut pariin otteeseen vanteen ympäri. Ei asfaltilla sellaiset kietoudu.


Melkoinen sontakerros ja hapettumaa kaasarien kansissakin. Vaatinee kunnon kiilloituksen.


Kuraa kuraa kuraa rungon päällä, johdoissa, puolissa.


Kaasarit päätin irroitella vaikka ehkä olisi ollut järkevämpi pestä pyörä ensin. ilman tankkia.
Täytynee ehkä laittaa kaasari uudelleen kiinni pesun ajaksi.
Halusin vain käydä vähän läpi, että löytyykö ylläreitä ostoslistaan.


Muutamia kuvia. Kunnon pesu ja hyvä tulee.


Kaasuvaijeri oli hieman jäykkä ja kun irroittelin johtoa kaasuttimesta, niin NAPS ja poikki. Ruosteessahan se oli. Kertoo siitä että pyörää ei ole hetkeen käytetty. 
Ei muuta kun suosilla uudet vaijerit tilalle. 


ACV-kalvot kiinnosti tarkistaa. Pientä pykimää tai kulmaa oli tullut kumeihin. Mutta lähempi tarkastelu osoitti, että ei mitään hätää vielä. Valo ei tullut kumien läpi mitenkään. Eli toimii vielä. Moottori kävikin niin nätisti, että sikälikin vielä hyvässä kunnossa. 
Ei siis tarvetta suotta vaihtaa vielä.


Puhdistus ja takaisin paikoilleen. Maksavat liki 20e kappale, 
niin ei turhaan viitsi 40 euroa laittaa ilman ongelmaa.


Sitten avaamaan kaasuttimien pohjia. Edellisestä cafe racerin kaasuttimesta kauhistuneena ajattelin jo että mitä tahansa voi löytyä. VAAN!!!! eipä löytynyt :) 
Kaasutin oli sisältä ehkä siistein kaasutin mitä olen yhdessäkään cx:ssäni nähnyt. 
Tosi siisti. Ei likaa, ei kiteytynyttä bensaa. Kaikki puhdasta. 
Kumiosat kunnon kumia, eikä sulanutta mössöä. 


Messinkiputkikaan ei ollut halki, eli ei ole ollut vettä kaasarissa ja pakkasessa säilössä.


Kumitulpat olivat kuin vasta kaasuttimeen laitetut. Tosi siistit. Edellisessä cx:ssä ne oli pehmennyttä mössöä. Vaikkakin toimivat siinäkin vielä. Nämä olivat kunnon kimmoisaa tuoreen oloista kumia.


Kaasuttimen koho ei ollut uudemman cx:n kaltaiset oranssit täysmuoviset kohot, vaan mustat kohot, joissa metallirunko. Paremmat kohot sikäli, että nämä ovat ne ainoat cx:n kohot, joita pystyy säätämään. Näillä voi säätää kohon asennon vääntämällä oikeaan korkeuteen. Muovisia joutuu sulattelemaan ja se on aina vähän niin ja näin. 
Toki luultavasti 99% ei joudu säätämään näitä koskaan.


Suuttimet olivat alkuperäiset 112 ja 78


Kaasuttimet eivät olleet synkroonissa. Silmälläkin näki jo. Toisessa oli reikä puoliksi näkyvillä siivekelevyn alla. Kun taas toisessa se oli täysin piilossa. Pitäisi olla saman verran näkyvissä.

 

Kaipaa siis puhdistusta pinnalta ja sisältä hoidan ultraäänipesurilla pesun osille. Suuttimet ja muut läpi. Se on tehnyt usein ihmeitä :-) Kaasuttimien välisissä putkissa ei vuotoja, joten en lähde niitä erottelemaan suotta toisistaan.


Ilmansuodatinta ei ole vaihdettu varmaan 10-20 vuoteen. Tai sitten pyörä on ollut pihasäilytyksessä. Kuka tietää. Mutta ilmanputsari oli kyllä katastrof. Ihan kuin roskis.


Sytytyspuolat olivat alkuperäiset ja pikaisella silmäilyllä ei halkeamia.


Yhteenveto: kaasuttimiin ei tarvitse tilata mitään osia :)

Jakoketjun kiristin itselläni on yksi ylimääräinen hyllyssä. Ja siinä kiinni se säätöruuvi. Liikuttelin käsissäni säätöruuvia samaan kohtaan miten se pyörässäni näkyi peili-kikalla. Sen perusteella vaikuttaisi että jakoketjua on noin puolet jäljellä. Eli ei mitään hätää vielä. Toki en ole vielä asettanut oikeaa kireyttä tälle ketjulle vielä, mutta tuskin se siitä juurikaan liikkuu kun niin vähän mittarissa. 
Ei voi tietää onko koska viimeksi sitä asetettu edellisten toimesta.

Tunkkasin pyörän vielä ylös ja testailin etupään ohjauslaakereita. Ei klappia eikä pykällyksiä. Laakerit ovat hyvässä kunnossa, joten tällekään ei tarvitse tehdä mitään.

Loppujen lopuksi tämän pyörän kanssa voi käydä niin että suht pienellä investoinnilla pyörä on ns. tarkistettu, läpikäyty varmaksi käyttöpyöräksi. Lähinnä pintapuolista siistimistä, maalailua, rengasta, äänenvaimentajat jne jne..

Hieno homma jos niin homma hoituu. Jää nähtäväksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti