Johan on toukokuinen viikonloppu ja ajokelit +30'C

Vapaa viikonloppu ja ajokelit kohdillaan. En muista koska olisi toukokuussa ollut moiset ajokelit ja säät.

Kaveri päätti lähteä Helsingistä kohti Ylöjärveä ja lähdettiin porukalla häntä vastaan. Sekalaista seurakuntaa oli prätkillä meidän porukassa. Yksi matkaenduro 650cc, Yksi 1200cc ktm ratapyörä, yksi 1100cc goldwing matkapyörä ja yksi 600cc custom pyörä. Ei meillä katsella että pitää olla tiettyä tyyppiä tai merkkiä. Kaikki käy ja hauskaa oli.

Katseltiin vähän kaverin Eliminatorin sähköjä kuntoon. Käytiin kaikki liitokset läpi putsaten. Aikaisemmin käynti oli vähän happamampaa ja joskus yksi pytty putosi sekunniksi pois pelistä. Enää niin ei tapahtunut. Eli kannattava homma. Samalla pesu ja vahat pintaan, että kehtaa ajella.

On muuten 600cc eliminator yksi hauskimmista laitteista joilla olen ajanut. Eihän tuo kuulosta customilta yhtään. 4 sylinterinen rivikone. Sama mikä Kawasaki Ninjassa, mutta ilmeisesti vähän loivemmilla nokka-akselien jyrkkyyksillä tms. Silti ihme hyökkäilijä. Kierroksia nappaa todella herkästi ja kierroslukumittari taisi mennä jonnekin 12 000 asti. Nopeusmittarikin 240km/h asti. Ihan hauska laite. Mutta customia tuossa ei ole yhtään. Ulkonäkö vain hämää. Susi lampaan vaatteissa :)

Kelit kohdallaan, niin piti lähteä maalle ajelemaan.

Kyllä Suomi on kaunis maa kesällä. Se pitäisi muistaa talvella aina, kun on synkkää ja harmaata.

GL1100 Goldwingin moottorin sisäpesu

Kun wingini ostin, niin tosiaan sen vaihteisto toimi hieman rusahdellen. Ei todellakaan nätisti loksahdellut paikalleen. Ensimmäinen öjynvaihto osoitti että sisällä oli vanhat tervat. Liekö kauan olleet sisässä. Tilalle meni Mobil Delvacit, jotka on ns. pesevät öljyt. 400-500km Delvaceilla ajettuani rupesi huomaamaan, miten vaihteisto alkoi toimia. Kai se liotti hapattuneita öljypaakkuja pinnoilta pois, jolloin öljy pääsi vasta kunnolla metallipinnoille ja tekemään sitä, mitä öljyn pitää tehdä. Eli voitelemaan.

Päätin silti vielä laittaa sisään moottorin sisäpesuainetta öljyn sekaan, jonka kanssa pyörän tulisi antaa käydä tyhjäkäynnillä 15minuuttia ja sen jälkeen vaihtaa öljyt ja suodatin. Tein vähän radikaalimmin, kuten jenkkifoorumilla monet ovat tehneet. Aineet moottoriöljyn sisään ja melkein 100km ajoa rääkkäämättä moottoria ja joka vaihteella.

80km ajon jälkeen öljyt pihalle. Noin 500km sitten laitetut tuoreet öljyt näyttivät tältä ja vaihteisto toimi hienommin ja konekin kuulosti pehmeämmältä. Eli voisin melkein todeta, että kyllä tuo jotain tekee ja puhdistaa. Jossain oli maininta, että kyseinen aine vastaisi kerosiinia. Kuulemma liottaa öljypaakkuja öljyn sekaan ja siksi kai tuo öljy noin mustana tuli pihalle. Nyt lienee moottori puhdas ja hyvä :)

Sitten vaan uudet Delvacit sisään ja uusi öljynsuodatin ja kovaa ajoa.

Samalla tuli tyhjättyä huohotusletkun keräiyssäiliö moottorin takaa. Helppo irroittaa. Yksi 8mm pultti irti ja letku irti ja kippaa vaan jäteöljyjen sekaan.

GL1100 kierroslukumittarin vaijerin uusi stefa asennus

Tutulla oli heti toimittaa uusi stefa vuotavan tilalle hyllystä. Eli samantien hommiin.

Ekana irti koko hökötys kannesta. Kaksi pulttia pois.

Bensaletkut irti ja mittarivaijeri irti.

Melko selkeästi tästä näkee että on stefasta vuotanut.

Kunnon puhdistus bräkcleenillä ennen kuin viitsii alkaa hommiin.

Sisältä näkee minkälaiset hammastukset on mittarinpyörittäjässä.

Toisinaan stefojen irroittaminen on hankalaa. Ei meinaa stefa liikahtaa mihinkään. Ja ruuvimeisselillä ei viitsi kovin alkaa kampeamaan. Tahtoo tällöin yleensä pehmeämpi valuseos vaan naarmuttua tai jopa tulla kolhuja. Sen jälkeen on turha odottaa minkään stefan pitävän öljyjä oikealla puolella.

Tämä stefa oli myös harvinaisen ikävä irroittaa. Silloin kannattaa ottaa hyvä ruuvi. Naputella vasaralla se läpi stefasta siten, ettei se osu seinämiin. Pyöräyttää ruuvimeisselillä sen hyvin kiinni ja sen jälkeen pihdeillä nyppää stefan pihalle. Toimii useimmiten kun on hankala paikka.

Mittarin pyörittäjän otin myös irti ihan vain tutkiakseni sen kunnon. Vaikutti hyvältä ja ei kulumaa. Siispä kevyesti akselin pää öljyttynä takaisin paikalleen.

Tämän jälkeen se uusi stefa mittaripyörittäjän päälle. Puhtaalla moottoriöljyllä sivele stefan ulkoseinät ja keskireikä. Asettele stefa varovasti paikalleen suorassa kulmassa. Älä vaan tiputa stefaa maahan tai se on täynnä hiekkaa ja naarmuttaa itsensä pilalle.

Jotta saat stefan tarpeeksi syvälle, niin kannattaa laittaa sen päälle sopiva hylsy.

Sitä painelemalla tai varovasti naputtelemalla stefa löytää tiensä pohjaan.

Tämän jälkeen unohdin ottaa valokuvan vaiheesta, jossa nokka-akselin pään hammastukset tulee rasvata. Kuulemma tänne ei öljyä juuri tule kannesta. Joten isot pojat jenkkilästä osasivat vihjata, että kannattaa rasvata kunnolla hyvällä rasvalla se akselin pään kierreosa. Tämä estää sitä kulumasta. Lainaan netistä löytämääni kuvaa, josta asia käy ilmi. Tässä kuvassa on laitettu jotain litiumrasvaa. Mutta itse laitoin molybdeenirasvaa. Pääasia että jotain rasvaa laittaa. Pysyy siinä paremmin kuin öljy. 

Kuvassa on laitettu mittarinvaijerin päähän vielä ohut o-rengas estämään sadeveden valuminen mittarinpyörittäjälle. O-rengas ei kuulu tähän oikeasti, vaan on kuvan ottajan oma kötöstelmä. En lähtenyt laittamaan itselleni o-rengasta tuohon. Mutta ihan hyvä idea. Toisaalta eipä ruostetta näkynyt 31 vuotiaassa pyörässä niissä osissa, niin tuskin sinne vesi ihan heti pääsee.

Tämän jälkeen paketti nippuun, kromit paikalleen (jos sellaiset löytyy) ja testaamaan että pyörä käy, saa polttoainetta ja että kierroslukumittari toimii. Hyvä on myös seurata, ettei mitään öljyvuotoja enää näy pyörän käydessä tovin aikaa.

Homma selevä. Aikaa menee 10-30 minuuttia. Riippuu onko kiire vai ei.

Samalla jouduin vähän soveltamaan...

Normaalisti polttoainepumppu on 6mm pulteilla paikoillaan. Mutta kun on kromia lisätty, niin 6mm pultit on korvattu messinkisillä 6mm pulteilla, joissa on toisessa päässä 4 tai 5mm ruuville kierteet. Ja näihin sitten kiinnitetään tuo krominen suojakuori.

No arvaappa miten kävi 31 vuotta vanhalle messinkipultille, jota on muutaman kerran historian aikana avattu. Eipä tarvinnut kun vasurilla vähän kiristää, niin naps. Ja huomasin että toisen on edellinen jo onnistunut hajottamaan samalla tavalla. On vaan koittanut korjata sitä ja saanut murtumaan koko osan.

Joten ei muuta kuin soveltamaan. Tuossa murtunut osa. Hain kaupasta 6mm kierretankoa. Jatkopalan ja mutterin. Näistä sitten tein saman mittaisen ja kiristin mutterilla tuon jatkopalan paikalleen. Tällä sai kiristettyä nätisti polttoainepumpun paikalleen kanteen.

Uusi osa on noin 2mm pidempi, mutta se ei haitannut. Ainoastaan mikä haittasi oli se, että tämä jatkopala ei nyt sitten ole toisesta päästä 4-5mm kierteellä. Vaan kokonaan 6mm kierteellä. 

Tämän vuoksi jouduin hieman poraamaan isommaksi noita kromikuoren reikiä, että sain pultit osumaan kohdilleen kierteisiin. Pikkuisen joutui näkemään vaivaa, mutta tuli ihan hyvä.

Täytyy seurailla, että alkaako vuotamaan öljyä ajossa. Eli kiristinkö tarpeeksi tai oliko tiiviste jo vähän huono.

GL1100 Kierroslukumittarin vaijerin stefa vuotaa öljyä

Pahoittelut kuvien puuttumisesta. Googlen picasa palvelu sekoili ja kadotti suuren osan ruskeaan wingiin liittyvistä kuvista. Joten osa blogiteksteistä on ilman kuvia.


Koneessa on nyt viikon ollut Delvac öljyt ja nyt vasta pääsin ajamaan. Ilmeisesti öljyt ovat imeytyneet sen verran kivasti kytkinlevyihin jne, koska vaihteet tuntui loksahtavan paljon paremmin paikoilleen. Huomattavasti parempi nyt kuin ennen öljynvaihtoa.

Ihmettelin kun oikean ajosaappaan varpaille tulee aina öljytippoja. Olen parin ajon jälkeen aina pessyt sylinterin pohjan brake cleanerilla ja silti on tippoja tullut. Mutta sylinterin pohja on nyt ollut puhdas. Mikä on hyvä homma, koska ei tarvitse lähteä vaihtamaan kannentiivisteitä tai venttiilikopan tiivisteitä.

Tänään löytyi syyllinen. Se on kierroslukumittarin vaijerin pyörittäjän stefa. Onneksi se on tässä helpompi vaihtaa kuin CX:ssä. Tuosta vaan pari ruuvia irti ja bensapumppu lähtee irti ja siinä se stefa sitten jo kurkistaakin vaijerin alla. Täytyypä tilata osa.

Tuosta tuo bensapumpun kromikuori irti.

Paljastuu bensapumppu ja sen alle menee kierroslukumittarin vaijeri.

Sivulta näkee, miten öljyinen se kohta on. Kromi peitti hyvin tuon öljyn, 

eikä tuota aluksi tullut siksi huomattua.

Läheltä kun katsoo niin hyh...

Eli osa tilaukseen.

Honda 91256-425-003 OIL SEAL --- OIL SEAL (4.8X14.5X5)

Goldwing peräöljyn vaihto oikeaan tavaraan.

Virheellisesti laitoin peräöljyksi kardaaniin ensin EP vaihteistoöljyä.

Onneksi Aki huomasi virheeni ja ehdin ajamaan vain noin 30-40km ja samantien piti alkaa vaihtamaan oikeat öljyt sisään. Kardaani vaatii Hypoid öljyt perään. Siinä on jotain ominaisuuksia, joita vaaditaan öljyltä, kun hammastukset ovat 90 asteen kulmassa toisiinsa, kuten kardaanissa. Tai jotain sellaista... Leikkautuu erilailla tms... Joten mitäpä sitä epäilemään. Öljyt vaihtoon, kun öljy on halpaa.

Kardaanissa lukee SAE80 tai SAE90.

Manuaalissa Hypoid Gear Oil, API, GL-5, SAE80 tai SAE90. 

Kaupassa oli täyssynteettisenä vain SAE75, eli 75W-90 Hypoid GL-5 täyssynteettistä. Maksoi tuplasti enemmän kuin perus 80W-90 hypoid. Mutta koska tuosta litran purkista riittää seuraavan 10 vuoden vaihtoihin, niin se on ihan sama maksaa ko 9e, vai 15e. Joten parempaa toki, että pyörä pysyy hyvänä.

30-40km ajetut EP vaihteistoöljyt pihalle. Yllättävän tummaksi meni jo noilla kilometreillä. Pienemmässä astiassa puhdasta uutta. Ihan hyvä että näin tuli tehtyä, niin samalla puhdistui tuo peräpää paremmin.

Oikeastaan 500-1000km ajon jälkeen voisi moottoristakin Delvacit vaihtaa, kun se on pesevä öljy ja saattaa edellisen omistajan toimesta olla mitä tahansa tehty, niin saa sitä kuraa pihalle sieltä motista. Delvac on halpaa ja hyvää. 

Ei mulla muuta tällä kertaa. Piti käydä korjaamassa virhe, jottei muut tee samaa.

Mobil Delvac

Mobil Delvac herättää tosiaan melkoisia keskusteluja netissä moottoripyöräilijöiden keskuudessa. Itselläni se on toiminut todella hienosti kaikissa vanhoissa pyörissä, joissa ei vaadita mitään hifi-öljyä. Delvac on vieläpä pesevä öljy, jolloin se poistaa vanhoja pinttynteitä mössöjä pois kymmeniä vuosia vanhoista moottoreista.

Hieno oli huomata miten Wingissäkin alkoi 20km ajon aikana vaihteet vaihtumaan huomattavasti nätimmin. Vaihteet loksahtaa paremmin, kuin ennen ne toisinaan rusahti paikalleen. Ehkä ne vielä paranevat tuosta entisestään kun ajaa sellaiset tuhat kilometriä. Täytyy harkita jos sitten vaihtaisi uudestaan öljyt, niin saa ne pinttyneet vanhat moskat sieltä kokonaan pois ja sitten puhdasta öljyä.

Samoin kardaanin öljyt tuli vaihdettua ja en tiedä johtuuko niistä vai moottoriöljyistä, että se kuuluisa Honda-clunk ääni kardaanivetoisissa vaimeni. Se mikä kuuluu ja tuntuu kun lähtee paikaltaan ykkösellä liikkeelle. Toisinaan sellainen CLUNK ääni/tunne. Samaa oli itsellä cx:ssä ja nyt wingissä. Ja netti on pullollaan keskustelua tästä. Ei mitään vakavaa. Toisilla vaimenee öljyjen vaihdolla. Toisilla molybdeenirasvoilla spooreissa. Toisilla uusien kytkinpakan jousien vaihdolla. Lienee monen kokonaisuuden summa. Itsellä varmaan vaikutti joko tuo delvac, joka luultavasti kytkimen kanssa toimii sitten paremmin. Tai sitten kardaaniöljy oli paksumpaa kuin aikaisempi. Tai sitten perässä oli liian vähän sitä aikaisemmin.

Mutta selkeästi parempaan suuntaan meni wingi :-)

Goldwingiin GL1100 pakoputken paikkaus, teräspunosjarruletkut, öljyt sekä kardaaniöljyt

Oli mukavan työrikas viikonloppu. Kelit suosivat ja kun nyt vaimo sattui olemaan viikonlopun töissä, niin oli hyvin aikaa tehdä ilman mitä halusi. Aamut alkoivat terassikahvilla, jonka jälkeen mietittiin päivien touhuja. Maalausta ja wingin laittoa.

Ensimmäisenä harmittava vuotava pakoputki. Putkessa ruostunut 5mm x 30mm railo. Putsasin sitä ja tungin täyteen CRC exhaust repair gum -massaa. Sitten päälle vielä tuollainen CRC exhaust repair bandage -tervanauha. On muuten tosi kamalaa nauhaa käsitellä. Tervaa saa pestä tovin jos toisenkin sormista pois. Helpommin homma olisi mennyt jos pakoputket olisi irroittanut, mutta sain sen tuolta välistäkin pujoteltua. Ei ehkä tullut niin kireä kun voisi olla. Mutta tuntui ajavan asiansa. Ajolenkki osoitti, että tsup tsup sivuäänet katosivat kokonaan ja wingistä tuli kertaheitolla paljon hiljaisempi. Jopa miellyttävän pehmeäsaundinen.

Onneksi kohta ei ollu keskellä änkkäriä tai muussa ikävässä näkyvässä paikassa. Jäi aika hyvin piiloon ja ei hyppää silmiin, ellei asiasta mainitse muille. Uusi rosteriputkisto maksaisi 600-650e postikuluineen. Tämä paikkaus maksoi noin 10e. Kokeillaan tällä nyt ensin. Heh heh..

Pahimmat pölyt pois wingistä ja ajelulle putken kanssa.

Jännä oli huomata, että wingiä näin nakuna moikkaa useampi harrikka, mitä aikaisemmin muita pyöriäni. Olisiko se koko hämäävä?

Teippi suli itseensä kiinni ja pysyy kuin se kuuluisa tauti. Ei lähde irti ihan helpolla.

Samalla huomasin, että syylärin korkin kohdalta oli valunut pikkuisen moottorin kylkeen jäähynestettä.

Syyksi osoittautui tyyppivika. Vanha letku joka menee paisuntasäiliöön. Letku tekee jyrkän mutkan heti alussa ja ajan hammas haurastuttaa halki. Paljon samaa vikaa tuntui olevan maailman keskustelupalstoilla.

Myös syylärin suuaukolla oli pieni vääntymä ja tiiviste ei tiivistänyt ehkä täydellisesti. Naputtelin sen suoraan ja lähdin letkukauppaan.

Tilalle Motonetista uutta Gates letkua. Ajattelin että kangaspäällystetty ei menisi niin linttaan ja pysyy varmastin parempana ajan kanssa. Letkua myytiin metreittäin ja sama letku kuulemma käy polttoaineletkuksi jos käyttää 98E5 bensiiniä. Sanoivat että eivät suosittele 95E10 alkoholibensalle. Tuskin menee miksikään, mutta varoittelivat. Täytynee ostaa 95E10 bensaa liru ja upottaa letkunpala sinne ja katsoa miten käy vaikka parin viikon aikana. 

Vaikka 98E5 bensaa näihin vanhoihin vallan tankataan. Mutta eihän sitä koskaan tiedä jos on tankki tyhjä jossain hevon kuusessa ja lähin huoltoasema ei myy kuin 95:sta.

Jarruistahan jo puhuinkin aikaisemmin. 1983 Wingissä aika onnettomat. Etenkin pelkkä etujarru, koska se ottaa vain vasempaan jarrulevyyn kiinni. Vanhat kumiletkut ovat ajan pehmentämät. Oikein näkee miten jarrua painettaessa letku elää, liikkuu ja turpoaa. Suurin paine ei mene jarrumännille ja sitä myöten jarrupaloille, vaan tuohon letkujen turvottamiseen. Jarrukahva meni sarveen asti kun oikein puristi, vaikka kuinka ilmasi. Se vaan oli sellainen joustava, kumimaisen kumilenkkimäinen. 

Goldwing foorumeilla sanottiin että jos sinulla olisi varaa tehdä tasan yksi tuunaus wingiin, niin se kannattaisi ehdottomasti olla teräspunosjarruletkut. Jarrujen teho muuttuu kuulemma aivan käsittämättömästi. Jotenka tilasin ebayn kautta kanadasta letkut. Maksoivat joku 65e postikuluineen kotiin asti ja tulivat viikossa. Suomessa vastaavat letkut helposti 150-180e.

Vanhat kumiletkut irti ja liitoksia oli kahdenlaisia. Perus banjopultteja sekä mikähän tuo suomeksi tuo toinen liitin on. Englanniksi flared fitting. No kuitenkin tuo missä jarruputki ruuvataan letkun päähän naaraskierteille kiinni.

1983 vuosimallissa jossa on yhdistetty takajarru eteen ja taakse, on vain 3 jarruletkua. Aikaisemmissa GL1100 malleissa on neljä jarruletkua. 

Uudet teräspunosletkut ovat paljon ohkaisemmat ja jämäkän oloiset. Joutui vääntelemään hieman noita kiinnityskohtia pyörässä, että sai letkut niin etteivät ne ajossa hiero itseään missään kohtaa rikki pinnasta.

Vanhoista letkuista leikkasin irti kumisuikaleet, joilla kiinnitys pyörän pidikkeisiin tehdään. Ja puristin ne pidikkeet tiukemmin yhteen.

noin 150km koeajo osoitti, että nyt on jarruissa tosiaan ihan erilailla tehoa. Jarrukahva ei tule kuin puoliväliin asti ja on tosi jämäkkä. Samoin jarrupoljin ei menee enää niin alas asti. Ja 300kg pyörä muuten pysähtyy tosi rivakasti kun 6kpl jarrumäntiä painaa jarruja kohti jarrulevyjä kunnon voimalla. En olisi uskonut että ero tosiaan on näin iso. Voin täysin sanoa saman muille wingisteille. Jos jotain tuunausta halutte tehdä. Heittäkää luiskaan ne vanhat kumiletkut ja laittakaa teräspunosletkut paikalleen. Jarruissa ei koskaan voi olla liikaa tehoa.

Ajon jälkeen annoin pyörän tovin jäähtyä, mutta ei liikaa. Siten että öljy on vielä sopivan lirua. Valuttelin vanhat öljyt pois. Kuulemma Castrollin hifiöljyt. Phtyi hitto. Ei sellasia näihin vanhoihin kuulu. Näihin kuuluu kunnon paksu mineraaliöljy tai perus öljy, jossa ei ole liian hienoja ominaisuuksia. Itse laitoin aikaisemmin joka laitteessa hyvin toimineeksi todettua Mobil Delvac Super 1400 15W-40 öljyä sisään. Tästä voi halukkaat vääntää omat keskustelunsa vaikka moottoripyora.orgin foorumilla. Toiset eivät voi laittaa tätä, koska tonkassa on rekan kuva ja koska kyseessä on raskasdieselkoneiden öljy. Mutta voin kertoa että toimi honda shadowissa paremmin kuin castrol. Toimi cx500 pyörissä hyvin ongelmitta, Toiminut moposkoottereissa sekä 250cc skoottereissa ongelmitta. Ja nyt sitä menee Wingiin.

Kunhan se on liukasta, riittävän paksua ja sitä on tarpeeksi. Melkein pätee vanhoihin pyöriin. Liian lirut tulevat tiivisteistä tihkuen pihalle. Tai sitten venttiilinohjurikumeista läpi ja palaa ajossa savuna ulos. Ei 30-40 vuotta sitten ollut mitään superliruja hifi-öljyjä. Näitä ei ole suunniteltu sellaisille öljyille. Monilla on öljyntiputukset loppuneet, kun ovat vaihtaneet paksummat perusöljyt hifilirujen tilalle. Eriasia on sitten nykypäivän katupyörät, joissa koneet vaativat jo hifimpää lirua.

Vanha öljy olikin ihan mustaa tervaa. Mukana ei tullut metallisilppua tai mitään hileitä. Mikä on hyvä juttu. Mutta selkeästi oli aika vaihtaa öljyt ja suodatin. Suodattimen mukana oli vieläpä o-renkaat öljynsuodatinkupille ja pultille.

Tätä nyt sattu pieni tonkka tai kaks olemaan kaapissa. (taustalla toinen). Litrahinnaksi tulee tälle joku alle 3.5e. Joten ei kovin kallista. 20 litran tonkan saa 65-69e. Kun öljyt missä on MOOTTORIPYÖRÄN kuva etiketissä, maksaa 4 litran tonkka helposti 35-60e. Sillä osataan rahastaa, kuten häätavaroista tai vauvatavaroista. 

Goldwingissä ei ole öljyn mittatikkua. Jarrupolkimen vieressä on lasisilmä, josta näkee öljyntason. Ja lohkoon on merkattu ylä- ja alaviivat. Tavallaan kiva. Mutta ikävä kyykkiä katselemaan. Jälkiasenteisia mittatikkuja saa öljyn valutuspropun tilalle. Mutta niistäkin saa maksaa useita kymppejä. Ehkä jaksan polvistua sen verran kurkkaamaan silloin tällöin.

Moottoriöljyä meni koneeseen noin 3.2-3.4 litraa.

Samalla vaivalla sitten vaihdoin vielä kardaaniöljyt. Näitä harvoin tarvii vaihtaa, mutta ei tiedä miten vanhat nämä ovat. Aika tummaa tavaraa oli. 

Tilalle Teboil 75W-90 täyssynteettistä Hypoid vaihteistoöljyä, joka pitäisi toimia hyvin kylmemmilläkin keleillä ja joka pitäisi pitkällä tähtäimellä säästää hammastuksia kulumiselta paremmin, 

kuin perus EP tai Hypoid öljy. 

Uudet sisään lisäyskolosta isolla injektioruiskulla. Lisäysreijän alatasolle asti. Kun öljyä alkaa valumaan siitä pihalle, niin sitten on oikea taso. Noin 1.2-1.3 desiä taisi mennä.

No mitäs...

mitä nyt...

Huomasin että jäähynestettäkään ei ollut tippunut enää kuin 1 millin tippa koneen kylkeen. Varmaan uusi letku ja tiivisteen uusi parempi tiivistäminen auttoi asiaan. Ehkä se asettuu siitä vielä niin ettei valuta yhtään. En ole tuosta enää huolissani. Jos 200km matkalla 1 tippa löytyy. Se voi olla jossain piilossa ollut tippa joka pudonnut ajossa.

Tajusin että pyörään on tehty likimain kaikki huolto kaasuttimen synkronoimista lukuunottamatta. Sen voisi tehdä joskus, jos saa synkkavehkeet jostain halvalla tai lainaan. Toisaalta ei kiire, koska hienosti tuntuu pelaavan. 

Vanhan polttoaineletkun voisi vaihtaa tähän uuteen, koska sitä jäi juuri sopiva määrä. Samalla uusi polttoaineensuodatin, koska vanhasta ei taas tiedä että montako kymmentä vuotta se on ollut paikallaan, jos eturengas oli 19 vuotta vanha.

Palaillaan taas :)