Syylärin suojamuovin heijastimet. Toinen yritys.

Marraskuussa ostin joltain Englantilaiselta heijastimet Hondan syylärin suojaritilän reunoille, koska toinen puuttui itseltäni. Noita 34 vuotta vanhoja heijastimia on aika vaikea löytää. Tuo muovinen syylärinsuojus on vain 78-79 vuosimallin cx500:ssa ja uudemmissa on metallinen suojus. Ja tietenkin siinä uudemmassa on myös eri muotoinen se heijastin.

No loppujen lopuksi ne heijastimet eivät koskaan saapuneet Englannista. Myyjä palautti rahat kiltisti ja harmitteli myös tapahtunutta. Olihan hän laittanut mukaan myös kaupanpäälle 2kpl led-jarruvaloja. Ikävää että posti hukkaa paketteja, mutta onneksi ei mistään kalliista ollut kyse. Toisaalta enemmän ehkä harmittaa se että moisten vanhojen heijastimien löytäminen on astetta hankalampaa.

No cx-foorumi hoiti taas homman. Kyselyä sitä kautta, niin parikin ilmoittautui ehdokkaaksi myymään hyllystään moiset. Tällä kertaa lähti kirje australiasta tulemaan. Myyjä oli niin ystävällinen että pyysi vain postikulut ja ne eivät paljon maksaneet. Jäämme odottamaan tuleeko kirje tällä kertaa koskaan perille.

Enää 3kk

Enää noin 3kk ja pääsee kaivamaan pyörän varastosta. Äkkiä se menee, eikö vaan :)
Tällä hetkellä ulkona näyttää tältä. Tylsääääääää....

Näkymä työpaikan ikkunasta.

Hiekkaimurit ja suorat putket yhdistelmällä hienot äänet

Jos joskus tulee mällättyä tämä oma pyörä siten että tarvii rakennella, niin ostoon menee ilmansuodattimiksi tuollaiset hiekkaimurit sekä suorat putket. On se vaan nätti ääni mikä cx500:n V2 koneesta lähtee.

Mitä seuraavaksi? Alkaa tekemiset loppumaan.

Vuosi vaihtui ja tekemiset alkaa talven osalta olla pulkassa. Mitähän sitä seuraavaksi tekisi?

Venttiilien välykset pitäisi säätää, mutta taidan jättää sen suosilla siihen hetkeen kevääseen, kun ajokelit alkavat lähestyä. Samalla kertaa vaihtaa sitten iridium-tulpat ja tarkistaa jakoketjun ja ketjun kiristimen kunnon.

Etujarrupalat odottaa hyllyssä, mutta vanhoilla vielä kärsii mennä, niin vaihdetaan ne sitten kesällä joskus lämpimään aikaan. Mukava puuhastella sitten pihalla.

Muutoin alkaakin olemaan homma pulkassa.

Hyvää Uutta Vuotta 2012 kaikille lukijoille!

Tulpanhattujen resistorien tarkistus hapettumista

Honda CX500 alkuperäisissä tulpanhatuissa on sisäänrakennettuna resistorit. Nämä tulpanhattujen sisälmykset saattavat ajan kuluessa hapettua ja kannattaakin tarkistaa miltä ne näyttävät. Tulpat pystyy helposti avaamaan ihan tavallisella talttapäisellä ruuvimeisselillä.

Tulpanhattu kiertäen pois tulpanjohdosta ja ruuvarilla ruuvaamaan tulpalle menevästä päästä messinkinen ruuvi irti. Ruuvin irrotessa sisältä putoaa myös resistori. Sekä saattaa pudota myös pitkähkö jousi. Itselläni jousi oli hyvin sisällä eikä pudonnut, enkä keksinyt yhtäkkiä kotivälineistä millä sitä olisin nypännyt, niin annoin jousen olla siellä. Tulpanhatut on toimineet hyvin, mutta eipä maksa vaivaa tarkistaa niiden sisällön kunto, kun se ottaa aikaa sen pari hassua minuuttia.

Jos kipinässä on ollut katkonaa tai resistorin ja jousen alueella hapettumaa, on jotkut korvanneet resistorit messinkisellä metallitangolla. Sopivanmittainen jousen kanssa sinne sisään.

Omat tulpanhatut oli priimakunnossa. Ei minkäänsortin hapettumaa. Tulpanhatut olivat ihan alkuperäismalliset. Näitä myydään myös jälkivalmisteisina, joista taitaa puuttua juuri tuo resistori sisältä. Kannattaa käyttää tulpanhattuja joissa on resistori, tai vähintään sytytystulppia joissa on mallimerkinnässä R-kirjain. Tuollaiset sytytystulpat sisältävät itsessään resistorin. Muunmuassa kaikki iridium-tulpat sisältävät resistorin itsessään.

Ai miksi resistorit tarvii olla. En tarkalleen tiedä tätä syytä, mutta liittyy cdi-boksin sisällä kulkeviin voltteihin/virtoihin. Mikäli resistoreita ei ole, cdi-boxin sisällä joku virta/jännite kasvaa liian isoksi ja voi cdi mennä sököksi. Muunmuassa IgniTech on kertonut että tulpassa tai hatussa pitäisi olla resistori. Ja jos ostat liki 200e cdi-boksin, niin et ehkä halua rikkoa sitä tuollaisen asian takaisin. Parempi vaan ostaa ne iridium-tulpat tai jotain vastaavaa.

Imukurkkujen korjausta

Imukurkkujen kumiosat olivat aika hyvin halkeilleet. Eivät läpiasti vielä, mutta siinä vaiheessa, kun menee läpi asti, niin seokset ovat pilalla ja huonolla tuurilla matka katkeaa kesken.

Uudet kurkut maksavat liki 100e postikuluineen. Mutta ovatpa ameriikan pojjaat keksineet hyvän korjaustavan näille. Noin kympillä saa tilattua tuubin mönjää nimeltä Shoe Goo.

Suomesta en kyseistä mönjää löytänyt, joten tilasin jenkeistä.

Mönjä on ikäänkuin kumiliimaa, mutta paljon elastisempaa. Joustaa, mutta liimaa tajuttoman hyvin osat yhteen. Pitää vettä sekä kestää kuulemma erilaisia liuottimiakin. Jotenka päätin antaa tälle mahdollisuuden ja lähdin noita haljenneita imukauloja tällä paikkaamaan. Jos vaikka noille saisi useamman vuoden vielä lisää käyttöikää.

Tätä oli joku jo korjaillut ennestään, kun halkeili mustaa kovettunutta liimaa pinnasta irti. Ei ollut tarpeeksi elastista liimamateriaalia tuohon käyttöön.

Ei muutakun kunnon puhdistus rasvoista, kuivaus ja  Shoe Goo paketista ulos.

Tämännäköisiä niistä sitten tuli. Ei ehkä kauniita, mutta riittää jos ne toimii. Aina tuohon voi kietoa nätisti mustan itsevulkanoituvan teipin päälle koristeeksi, jos siltä tuntuu. Tämä riittää minulle.

CX500 kaasuttimen puhdistus

"Larry´s guide to rebuilding the Keihin CX/GL Carburetors"
Suosittelen tätä kirjaa, mikäli meinaat ryhtyä purkamaan ja puhdistelemaan CX:n kaasutinta. Kyseistä kirjaa pidetään CX-piireissä raamattuna mitä kaasuttimiin tulee. Ja kyseisen kirjan kirjoittaja todella tietää nämä kaasuttimet kuin omat taskunsa. Toki ilmankin pärjää, mutta todella hyvä opus jos haluaa tehdä huolellista työtä ja purkaa koko kaasuttimen atomeiksi asti.

Kirjan voi tilata täältä.
http://www.donlhamon.com/carbbook.html

Mitä tulee kaasuttimen irroittamiseen paikaltaan, niin siinä sai hetken pohtia.
Helpoiten se käy, kun löysää ne klemmarit ilmanputsarille menevistä trötöistä ja imukurkuista. Tämän jälkeen ruuvaa imukurkkujen pultit irti ja kääntää imukurkut pystyasentoon. Tai siis kääntää ne pyörän keskilinjaa kohden ja siitä ne saa muljautettua pois paikaltaan. Tämän jälkeen vasemmalta puolen pitää irroittaa moottorin ylätuenta. Kolme pulttia irti sekä vasemman sytytyspuolan toinen kiinnityspultti irti. Tämän jälkeen lähtee irti kolmionmuotoinen moottorin tukirauta ja saat työnnettyä moottoria kohti kaasarin, jotta se irtoaa ilmanputsarin trötöistä. Sekä saat vedettyä kaasarin kokonaisena vasemmalta puolen pois. Helppoa nyt kun sen osaa.
Ilmanputsarin kotelosta ei kannata niitä strötöjä irroittaa. Niiden paikalleenlaittaminen on kuulemma yhtä helvettiä.

Omaa kaasutintani en purkanut ihan täysin palasiksi, mutta putsailin kaikki luistit, suuttimet, neulat, neulaventtiilit, seosruuvit, kohokammiot, tarkistin kohon asennon, tarkistin acv-kalvot sekä säädin silmämääräisesti synkronoinnin kohdilleen etc etc...

Parista melko pyöreästä ruuvinkannasta päätellen joku oli käynyt ennestään jo kurkkaamassa kaasuttimeen. Toinen acv-kalvo on vaihdettu arviolta viimeisen 20 000km aikana. Näytti aika uudelta. Toinen acv-kalvo taasen oli repaleinen parista kohtaa. Ei ihan kunnolla reikää näkynyt, mutta saattoi silti ehkä olla jo viallinen, joten vaihdoin uuteen. Myös toisen seosruuvin jousen alla oleva o-rengas sekä prikka olivat väärinpäin.

Pesua osat saivat ultraäänipesurilla ja nyt on puhdasta jälkeä, eikä yhtään tukkeututumia näkynyt missään.
 Ajossa kaasutin toimi hienosti, mutta ultraäänipesurin jälkeen luisti tuntui sormituntumalla liikkuvan liukkaammin ylös sekä synkronointi oli selkeästi epäsynkroonissa. Tätäkään en ajossa huomannut mitenkään, vaan hyvin on toiminut pyörä. Joten mielenkiinnolla kevättä odotellessa että kuinka paljon paremmin vielä voi toimia.

Lähtötilanne

Luistit puhidstamatta

Tuossa näkyy tyhjäkäynnin säätöruuvi

Ei muutakun kannet auki ja kamat ultraäänipesuriin

Pohja auki ja suuttimet sun muut ultraäänipesuriin

Suuttimet #112 ja #78

Joissain uudemmissa vuosimalleissa on #115 ja #78

Kohon juuri ja juuri ottaessa paikkansa neulaventtiilin ollessa kiinni, tulee kohon alareunan

olla rungosta 15,5 mm. Tässä oranssisessa kohossa mitat oli kohdillaan.

Oranssi koho ei ole säädettävää mallia. Joissain cx:n kaasuttimissa on mustat kohon,

joissa neulaventtiili on kiinni metallisessa levyssä, jota taittamalla voidaan kohon kulmaa säätää.

Mutta tämä siis oli kunnossa. Neulaventtiileistä en huomannut ottaa kuvaa, mutta nekin oli

hyvässä kunnossa.

Seosruuvit menossa pesuriin. Seosruuvit oli säädetty myös miten sattuu. Oikea default asento niille on se, että ensin ruuvataan seosruuvi kiinni asti, jonka jälkeen sitä avataan 2,5 kierrosta. Tämä manuaalin sekä Haynesin korjausoppaan mukaan. Minulla oikean puoleinen seosruuvi oli 1,4 kierrosta avattu ja vasemman puoleinen 1,75 kierrosta avattu. Säädin kummatkin nyt 2,5 kierrosta auki. Säädetään tarpeen mukaan sitten lisää keväällä, kun ajokausi alkaa.

Vasemman puolen acv-kalvon pinta alkoi halkeilemaan parista kohtaa.

Ei vielä läpiasti silmämääräisesti, mutta vaihdoin kuitenkin uuteen. 

Tuo kaasuttimen irroittaminen ei kuitenkaan niin mukavaa hommaa ole,

ettäkö sen takia jättäisin tuon vielä paikoilleen, kun vaihdettavaksi se kuitenkin tulee piakkoin.

Vasemmalla vanha acv-kalvo ja oikealla uusi. Uudessa kalvossa oli muuten paljon paksumpaa

tuo kumiosuus. Liekö vanhassa bensa liuottanut sitä ohuemmaksi vai mistä johtuu.

Toivottavasti uusi kalvo kestää hyvin.

Uusi kalvo on davidsilversparesilta englannista tilattu. Eli ihan laatuliikkeestä.

Vanha vs. Uusi.

Tuossa vielä numerosarja joka oli uuden kalvon pussissa. Mukana tuli kalvo, jousi sekä o-rengas.

Oikean puolen kaasarin acv-kalvo oli melkein kuin uusi, joten sitä en vaihtanut suotta.

 Kaasutin epäsynkroonissa. Tuolla pohjassa näkyy kaksi reikää. Tuon kääntyvän laipan pitäisi olla samassa kulmassa kummassakin kaasuttimessa. Taaemman reiän avulla on helppo säätää silmämääräisesti synkrooni suurinpiirtein kohdilleen. Mittaristolla se sitten saadaan täysin kohdilleen.

Kun toisessa kaasuttimessa näkyi puolikas reikä laipan alla, niin tässä ei näkynyt yhtään. Eli kulma on eri.

Säätäminen tapahtuu silmämääräisesti siten, että säädät ensin vasemman kaasuttimen (sen missä on tyhjäkäyntin säätöruuvi) tyhjäkäyntiruuvista siten että laippa peittää puolet taaemmasta reijästä. Kuvissa laippa heijastelee niin että se näyttää kuin koko reikä näkyisi, mutta klikkaamalla kuvaa näet sen isompana ja huomaat että oikeasti vain puolet reijästä näkyy. 

Tämän jälkeen lähdetään säätämään oikeanpuoleista kaasutinta avaamalla kaasuttimien välissä oleva lukitusmutteri ruuvin ympäriltä. Sitten hieman suuntaan tai toiseen käännetään talttapäämeisselillä ruuvia ja etsitään se kohta jossa laippa on samassa kulmassa ja peittää myös vain puolet reijästä. Sitten kiristetään se mutteri. Tämän jälkeen muutaman kerran väännetään laipat auki ja annetaan napsahtaa kiinni. Väännä siitä mihin kasauvaijeri tulee kiinni. Tällä varmistetaan että lukituksen ja parin aukaisun jälkeen laipat ovat vieläkin samassa kulmassa.

Ja tässä kuvat kuinka laipat ovat samassa kulmassa ja kaasarit jotakuinkin synkroonissa.

Tästä näkee missä synkronoinnin säätömutteri ja ruuvi on. Täysin kaasarien keskilinjasta pari senttiä vasemmalle ja pari senttiä ylös. Likainen mutteri ja ruuvi lattapääruuvarille.

Kuvan alareunassa keskellä on messinkinen liitinpaikka, johon tulee bensaletku. Joissain CX kaasuttimissa tuo bensan sisääntulo on vasemman puolen kaasuttimessa ulkoreunalla. Kyseisiin malleihin on helpompi vaihtaa bensaletku. Miksi tämä sitten muutettiin jossain vaiheessa keskelle. Hondan insinöörit miettivät, että kun pyörä on sivujallaan ja kallellaan vasemmalle, niin jos bensansyöttö siirretään vasemman kaasarin vasemmasta reunasta kaasarien keskelle ja lähemmäs oikeanpuoleista kaasaria, niin bensaa valuu paremmin myös oikean puolen kaasarille. Näin pyörä saattaisi käydä tasaisemmin ja lämmetä käyntilämpöönsä sivujalalla paremmin. Ihan hyvin oivallettu, vaikka tuosta ei ilmeisesti juurikaan käytännön hyötyä ollut.