Goldwing GL1100 - Motad putkisto paikallaan ja koekäyttö.

Motadit tuli asennettua kokonaan paikalleen. Pakko myöntää tyylikkäät on putket. Puhdistin ne kauttaaltaan hyvin brake cleanerilla, ettei pinnalle jää rasvaisia sormenjälkiä tai muutakaan likaa joka palaa heti ensikäynnistyksellä rumaksi laikuksi putkistoon.

Yleensä rosteriputket tosiaan pyörissä näyttävät kellertäviltä tai sinertäviltä.

Jossain mainittiin että sinertäviltä, mikäli kone käy laihalla.

Ja kellertäviltä jos kone käy rikkaalla. Parempi rikkaalla kuin lailalla.

Joku myös kirjoitteli että kun uuden rosteriputkiston laittaa kiinni, niin se on 15 minuuttia tyhjäkäyntiä ja putket ovat jo aivan keltaiset. Jotenka otin muutaman kuvan wingistä Motadeilla ennen kuin täräytin sen käyntiin. Jotta putkisto näyttää vielä kromisen näköiseltä ja voi sitten verrata millaiseksi tulee kun täräyttää käyntiin.

Kuvat on otettu kone käynnissä. Savutus loppui, kun tosiaan rasvat ja muut paloivat pois. 

Ensimmäiset motadit kun näin livenä joskus yhdessä mustassa wingissä, niin itsekseni ajattelin että hyi helvete miten rumat keltaiset putket mustassa wingissä.

Mutta kuitenkin motadeihin päädyin itsekin käytännön syystä. 

Ilokseni huomasin, että eihän nuo kellertävät putket näytä yhtään hassummalta kun pyörän väritys muutenkin on ruskea ja keltaisilla goldwing teksteillä ja keltaisilla raidoituksilla. Sopii ihan passelisti.

Ei harmita enää yhtään vaikka putket heti kellastui. Jälleen kerran olen enemmän kuin iloinen, että valkkasin tämän kaikista retroimman sävyisen wingin itselleni.

En löytänyt netistä kuvia missä 1983 vuosimallin goldwing gl1100 olisi kaatumarautoineen motadin kanssa kuvassa. 1983 kaatumaraudat muuttuivat pikkuisen ja tulivat jämerämmiksi. Pelkäsin jo että en saa kaatumarautoja ehkä paikalleen motadien kanssa.

Mutta huh ne sai. Kummallakin puolella yksi mutteri ottaa kosketuksen kaatumarautaan, mutta niin vähän, ettei sillä ole merkitystä. Voi olla että tuota mutteria saisi millin ylemmäs, jos kiristäisi lisää, mutten lähtenyt kiristämään kun niin vähän kuin oli pakko, jottei suotta kuparitiivistettä ihan littaan vedä. Voi käyttää samaa vielä jos joskus joutuu irroittamaan syystä tai toisesta käyrät.

Ehkä olisi voinut laittaa myös tavalliset kapeat mutterit näiden motadin mukana tulleiden varmaan 2cm korkeiden muttereiden tilalle. Mutta näillä mennään. Kaatumaraudat on niin jämerää ja hyvin tuettu kolmesta pisteestä runkoon, että en usko niiden joustavan niin paljon, että mikäli kaatuminen tapahtuu, niin se vääntäisi tuota pulttia ja mutteria pilalle. Ja jos vääntää, niin murehditaan sitä sitten.

Hyvin näkee tasaisen keltaisuuden putkissa.

Tässä pikkuisen äänimaailmaa putkista

Kyllä kesää nyt odotellaan, että pääsisi vähän ajelemaan.

Goldwing GL1100 - Keskituen voitelu sekä Motad rosteriputkisto

Nyt kun pakoputkisto on irti, niin on järkevää samalla huoltaa keskituki. 

Keskituen jousi on niin järkyttävän jämerää tavaraa, että jousen venyttäminen pois paikaltaan on liki mahdotonta ilman kikka kakkosta. Jousen väliin kannattaa tunkea niin paljon prikkoja/kolikkoja kun vaan kykenee, silloin kun jalka on alhaalla ja jousi eniten venyneessä asennossa.

Tämän jälkeen jalka ylös ja pyörä sivutuelle. Jousi jää sen verran pitkäksi, että ruuvimeisselin avulla sen saa venytettyä pois paikaltaan.

Tämän jälkeen akselin kaksi pulttia löysälle ja lukitussokka irti ja akselin 

saa naputeltua pois tuurnan avulla helposti.

Jalka oli niin nätissä kunnossa, jotten lähtenyt sitä maalaamaan. Ruuvimeisseliin verrattuna näkee miten järeätä tavaraa tuo jalka on. Kunnon paksua rautaa.

Akseliin molybdeenirasvaa tai mitä rasvaa kukin tahtoo käyttää.

Samoin kannattaa sipasta jalan rööriin rasvaa, niin akseli työntää sen rasvan sinne.

Jalka hollille ja akseli vasaroidaan paikoilleen. Aika tiukka sovite. 

Rasvaa jousen kiinnityskohtiin ja jousi takas paikalleen. Ruuvarin kera luiskahtaa nätisti. 

Prikat pois ja jalka on paikoillaan. Pultit kireälle ja sokka takas paikalleen.

Koska wingi nyt tuntuu siltä, että se on tullut jäädäkseen, niin putkistoonkin saattoi pikkuisen (lue PALJON) sijoittaa. Putkistoksi tuli valkattua rosteriset Motadin putket englannista. Monia putkien valmistajia ei enää ole ja kromisista jälkituotannoista on kuullut pahaa paljon. Joko ruostuvat parissa vuodessa tai sitten ovat likimain suorat putket ja pitävät liikaa meteliä. 

Motadin putket ovat lähimpänä alkuperäisiä ja sisuskaluiltaankin vastaavat alkuperäisiä. Ääniä on kehuttu hillityn hienostuneiksi ja ei tarvitse ikinä enää miettiä putkiston ruostumista. Samalla toki uudet kuparitiivisteet kansia vasten. On muuten samat tiivisteet mitkä menee cx:ään.

Putkisto näyttää uutena todella tyylikkäältä. Kromiahan näihin ei ole laitettu ja alkukäyrät ovat vain yksiseinäiset. Ei siis kaksiseinäiset kuten alkuperäiset. Tällä saadaan pidettyä ulompi kuori viileämpänä ja vältettyä putken värimuutokset. Ei sinistymistä alkuperäisissä.

Rosteriputkien yksikerrosrakenne 90% varmuudella jossain vaiheessa joko kellastuu tai sinistyy.

Sanotaan että jos on liian rikkaalla, niin kellastuu ja jos laihalla, niin sinistyy.

Suositeltavaa sävyn säilytyksen kannalta olisi huoltaa kaasarit kokonaan. Purku, ultrapesu, säädöt kohdilleen ja huonojen osien vaihto. ACV-kalvolla on ilmeisen iso vaikutus sävyyn. Eli sen tulee olla kunnossa jokaisessa 4:ssä kaasuttimessa.

Nätiltä näyttää.

Alkuperäisestä putkistosta täytyy irroittaa varovasti kumitappi johon keskituki nojaa ylhäällä. Motadeissa on paikka sille, mutta se pitää itse siihen laittaa / hankkia. (jälkeenpäin testattuna keskituki ei ihan osu kumiin vaan kolahtaa änkkärin pohjaan. pitää modata jotenkin)

Alkukäyrät on numeroitu sylinterin numeron mukaan.

4S = 4 sylinteri jne...

2S = 2 sylinteri

Liitoskohtien rööreihin ja putkien päihin kannattaa sipasta kuparipastaa. 

Helpottaa osien irroitusta myöhemmin, kun tarvii tehdä jotain huoltoja.

Crosspipe eli kollektori / keskiputki

Itsellä lähti pari studia eli noita kierretappeja kansista irti kun yritin muttereita irroittaa alkuperäisiä putkia pitämästä. Mutterit niin kiinni ruostuneet että koko pultti lähti kannesta. Vähän hirvitti, kun on kuullut juttuja katkenneista pulteista. Itselläkin moposkootterissa joskus katkennut ja aika taistelu että sen sai irti sen pätkän sieltä sisältä.

Joten kannattaa samantien suosilla tässä vaiheessa korvata ne kokonaan uusilla ja mielellään 1cm pidemmillä malleilla. 30-35 vuotta tekee kuitenkin tehtävänsä metallille, joka on kuumassa ja kylmässä vaihtelevasti jatkuvasti. Kannattaa lukkopihdeillä varovasti väännellä irti sen verran että lähtee pyörimään. Tämän jälkeen kaksi mutteria toisiaan vasten kireälle pulttiin ja räikällä pyörittää pultit irti.

Uusi setti maksaa ebaysta noin 30-35 euroa posteineen. Aika kallista. En tiedä mitä maksaa liikkeestä haettuna. Ei varmaan paljon.

Jenkkifoorumilla antoivat vinkiksi että kannattaa suosiolla vaihtaa pidemät pultit.

Tai sitten kävelee rautakauppaan.

Puuilo kaupasta lähti metrin pituinen 8mm kierretanko 1.10e, joka ajaa saman asian.

Kierrenousu on sama ns. normaali, vaikka vanhoissa hondissa useat pultit ovatkin tiheämpikierteisiä. Varmaan haluttu välttää ettei kierteet kannesta korkkaa niin herkästi. 

Pätkii kierretangosta sopivia pätkiä siitä ja homma on bueno. Itse pätkin 1cm pidemmät mitä nuo alkuperäiset. Takaisin paikalleen sai ruuvattua samoin. Kaksi mutteria kireälle toisia vasten ja räikällä pyörittää ylös. En lähtenyt ihan pohjaan asti ruuvaamaan, kun tuntui ottavan hyvin kiinni jo muutenkin. Jos ei tule pysymään, niin vaihdetaan sitten joskus. Luultavasti pysyy.

Vasenta puolta laittaessani, piti etummaisen sylinterin putkesta sahata takapäästä 1cm pätkä pois, jotta se istui kohdilleen änkkäriin. Sikäli huvittavaa että liki 800e putkistoa täytyy itse vielä modata, että se istuu. Ei saakeli tästä kyllä pikku miinus Motadille.

Oikeanpuolen putket olivat sopivat ja niitä ei tarvinnut sahailla. Lieneekö minulla ollut vasemmassa änkkärissä joku hitsauskikkare vaan vahingossa tiellä johon putki stoppasi.

Kannattaa koota höllästi ensin kaikki paikoilleen ja lopuksi vasta kiristää kaikki. Saattaa joutua vääntelemään jonkin verran, että saa kaikki istumaan hyvin. Nimittäin aika vääntäminen oli että sai etummaisen putken istumaan kohdilleen ja pulteilla nousemaan sylinterille. Tähän auttaa myös tuo että sentin pidemmät pultit. Hämmästyttää kyllä. Osien laatu on todella hyvää, mutta tuo että osat eivät tuolla hintaa heti istu kohdalleen, hämmästyttää. Kädettömämpi voisi jo kirota, kun ei voi ilman putkia oikein ajaa edes wingiä huoltoon vietäväksi pakoputkia asennuttaakseen.

Motadien mukana tulee uudet kruunut, eli flanget. Sekä niitä pitävät mutterit.

Pakoputken kupariset tiivisteet puuttuu ja pitää hankkia erikseen.

Takapönttö ja loppuputki ovat hieman alkuperäisiä lyhyemmät. Ensin näytti typerältä omasta mielestäni, mutta lopulta tämä osoittautui aika hyväksi ideaksi. Sillä jatkossa saa takarenkaan irti helpommin. Akseli tulee juuri sopivasti putken yläpuolelle näkyville kun pyörä on keskituella. Helpotta esim. kardaanin spoorien rasvausta, kun kynnys irroittaa rengas on paljon pienempi.

Alkuperäisen putken kanssa sai takapyörän alle laittaa muutaman lankun ja laskea pyörä sitten siihen päälle, että sai akselin nousemaan alkuperäisen änkkärin yläpuolelle. Jotta sen sai vedettyä pihalle purkamatta putkistoa. Motad selvästi huomioinut tämän asian. Hyvä Motad.

Goldwing GL1100 - vuotavan pakoputkiston irroittelu

Koko kesän ajoin goldwingillä vuotavien pakoputkien kera. Äänestä kuuli, että jostain kohtia vuotaa. Ja pyörän ollessa käynnissä, kädellä tunsi monesta kohtaa vuotoa. Ajattelin että talvella tiputtelen pakoputkiston irti ja katson saisiko sen jossain hitsautettua kuntoon.

Tuumasta toimeen. Putkiston irrottelua ja olihan homma saada ne irti pyörästä. Ensin ajattelin, että irroitan keskijalan, että saan pudotettua koko putkiston ehjänä kokonaisena irti. Vaan eipä onnistu.
Putkisto on tiellä, kun pitäisi irroittaa keskijalan akseli.

Sitten ajattelin, että pudotan putkiston ja irroitan takarenkaan, 

jotta on helppo pyöräyttää putkisto 90 astetta ja vetää sivusta ulos. 

Homman toteuttamiseksi on irroitettava kaatumaraudat ihan ensimmäisenä.

Pyörä näyttää kuskin paikalta katsottuna ihmeen laihalta ilman kaatumarautoja.

Se massiivisuus moottorista kutistui tosi paljon.

Tosin moottori hyppää nyt enemmän silmiin. Ja tässä tapauksessa pitäisi venttiilikopat ja 

hihnakopat olla kromatut, jotta se tyylikkyys ja wingin ansaitsema arvokkuus säilyisi. 

Wingi on kyllä niitä pyöriä, jossa ehdottomasti kaatumaraudat kannattaa olla. Ne eivät ole siinä turhaan. Tuumasta rautaa ja mikäli wingi lähtee kaatumaan, niin se tosiaan kaatuu. Sitä massaa ei jalalla puntata ylös. Kaatumaraudat pelastaa kopat ja kenties kannen sekä sivulaukut. Wingi jää noin 45 asteen kulmaan kaatumarautojen varaan. Siitä saa sen yksi aikuinen puntattua pystyynkin.

Jatketaan.

Pudotin putket alas niitä varovasti kääntelin siinä jotta saisin renkaan helpommin irti. En sitten edes lähtenyt rengasta irroittelemaan. Putket rapisivat ja rahisivat niin pahasti, että ne olivat paikoitellen ihan läpimädät. Yhdysputki eli kollektori oli niin jumissa että putkia ei saanut irti toisistaan. Ja lopulta pikku väännöllä tuo kesällä pakoputkikitillä ja pakoputkitervateipillä paikkaamani alkukäyrän ja änkkärin liitos petti. Ei tarvinnut isommin edes voimaa käyttää.

Tämän jälkeen loppuputkiston saikin väänneltyä sopivassa kulmassa pois pyörän alta.

Sitten alkoi tutkiminen ja kyllä putket olivat niin ruosteen raiskaamat, 

ettei kannata lähteä hitsauttamaan.

Perinteisesti näissä ruostuu alkukäyrän ja änkkärin liitoskohdasta puhki. Niin tässäkin.

Toinen puoli kokonaan poikki ja siksi alkukäyrä irtosi. Toinen puoli vielä kiinni jämerästi, mutta reikä tullut jo läpi. Siitä se lähtee kuolemaan.

Änkkärin ja kollektoriputken välinen hitsaus ruostuu näissä usein.

Itselläni ei ollut vielä siitä läpi, mutta änkkärin pohjassa oli reikä jo.

Nätisti on koko änkkäri alkukäyräliitos mennyt ympäri asti ruostuneena puhki.

Kumpikin änkkärin kiinityskohta ruostunut läpi. Siis siitä kohdasta, jonka laipasta änkät kiinnitetään runkoon. Tosi ikävä paikka hitsata. Pitäisi ehkä laippojen kiinnityskohta rälläköidä irti. Hitsata umpeen ja kiinnitykset takaisin. Ja kaikki oikeaan asentoon.

Tummista pakokaasujäljistä näkee että vuotaa.

Toinen änkkärin loppuputken pohja alkanut ruostumaan läpi.

Irronnut alkukäyrä on muuten järeätä putkea ja pintaruosteessa vain. 

Käyttökelpoinen kun hitsauttaa liitospalan kiinni, hiekkapuhalluttaa ja maalauttaa 

kuumakestolla ja laittaa tarvikeäänenvaimentajan kiinni.

Täytynee sahata irti toinenkin alkukäyrä jemmaan.

Änkkärit saa huoletta heittää kaatiskuormaan.

Muutama änkkärin kiinnityspultti kanteen oli niin ruostunut, 

että mutteria irroitettaessa koko pultti lähti irti kannesta. 

Lienee paras hetki vaihtaa samantien kaikki pultit uusiin.

Kierrenousu on ns. normaali ja 8mm kierretangosta saa sahattua hyvät palat, 

jos ei halua alkuperäisiä lähteä tilailemaan.

Wingi näyttää orvolta ilman pakoputkia.

Ennen kuin uudet putket tulee hankittua alle, niin kannattaa ehkä tässä vaiheessa irroitella keskijalka huoltoa varten. Ruosteet pois, maalaus ja akselin voitelu.

Jatkoa tulee uusien putkien muodossa myöhemmin.