Goldwingiä katsellessani, jotenkin tuo syylärikohta näytti niin tyhjältä. Mustalta ja ihan kuin siitä puuttuisi jotain. Muuten niin iso, nätti ja kiiltävä pyörä, mutta tuo eturenkaan takana oleva syyläri on kuin tyhjä musta aukko.
Ensin tilaukseen kromiset siivekkeet syylärin reunoille ohjaamaan lisää tuulta syyläriin. Niitä siivekkeitä ei muuten saa enää uutena ja käytetyistä huonokuntoisista pyydetään isoja summia. Satuin onnekkaasti löytämään ameriikan maalta kromisiivekkeet, jotka olivat todella hyvässä kunnossa. Joten ne oli pakko tilata ja laittaa kiinni.
Sivulta samainen kromiosa. Enää ei ole niin tyhjän näköinen tuo kohta. Saattaa olla että joskus joutuu tilaamaan kromatut venttiilikopat sekä nokkahihnan kopat, jotta kromin määrä on täydellinen. Myös kromiset alkuperäismalliset äänitorvet olisi kova juttu.
Komiasti peilaa kromi.
Vielä takaviistosta kuva havainnoillistamaan siiven kokoa.
Edelleen silti jotenkin näytti syyläri niin kovin mustalta. Joten lisää kromia. Tahtovat noista kromisista syylärisuojista (ritilöistä) pyytää hurjia summia. Oli kunto sitten mikä tahansa. Aikaisemmin tilasinkin yhden jo, mutta se osoittautui ruttoisemmaksi, mitä kuvissa annettiin ymmärtää, joten se jäi kaappiin. En kehdannut sitä laittaa. No jälleen kerran onni matkassa ja löytyi -80 luvulla tehty alkuperäisessä pakkauksessa oleva kromattu ritilä ja sain puhuttua sen kohtuu hintaan. Kun esittelin vielä amerikkalaiselle myyjälle kuvia pyörästäni, niin hän oli sitä mieltä, että ehdottomasti tuo kuuluu pyörääni ja lupasi lähettää sen vielä ilman postikuluja. Kaupat siis tulivat.
Ritilän laitettuani paikalleen, tuli sellainen olo, että onkohan nyt liikaa jo kromia.
Mutta pari ulkopuolista kommenttia oli että "sopii tosi hyvin". Joten kromiritilä jääkööt pyörään.
Enää syyläri ei ole musta ammottava tyhjyys.
Nuo nokkahihnan kotelot tuli talvella uudet parempikuntoiset hankittua. Miksei silloin tullut samantien ostettua niitä kromattuja. Toisaalta mitä niitä kromattuja käytettyjä olen seurannut, niin ne on pientä pistelohkeamaa täynnä. Ovat niin suorassa suihkussa kivisatelle, että ehkä parempi ettei laita kromisia, jos meinaa ajopyöränä pitää. Koristepyöränä sitten asia erikseen.
Ainut mikä on jäänyt vähän harmittamaan on se, että miksei tullut ostettua niitä valkokylkikumeja. Samat kumit olisi saanut valkokylkisinä, mutta ne olisi maksanut 40-50e enemmän (pari), mikä on lopulta pikkuraha. Nyt joudun noilla ajamaan monta vuotta ennen kuin kumit vaihtuu. Tämä wingi suorastaan huutaa valkokylkikumeja. No ehkä jokupäivä.
Kilometrejä on tälle kesälle kertynyt jo 2200km mittariin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti