maanantai 27. maaliskuuta 2017

GL1100 - Etuiskarien huolto ja pikkukatteen mallausta

Jarrut tulivat melkein kuntoon. Pari kumiosaa oli repaleisia liukutappien luona ja toinen takajarrupaloja pitelevä tappi oli joku itse tehty jostain rautatangosta jonkun edellisen omistajan toimesta. Jäin odottelemaan näitä osia. 

Samalla laitoin tilaukseen uuden letkun takajarrupääsylinterin, sekä jarrunestesäiliön väliin. On muuten harvinaisen hankala löytää letkua, joka kestää jarrunestettä. Bensaletkuja ei voi käyttää, kun niistä hikoilee jarruneste läpi vuoden sisällä. Tai sitten letkut muuttuvat löysäksi lössöksi. Silikoniletkua joku kehu, mutta toinen sanoi että ei kannata käyttää. Ebaysta saisi kiinasta niitä nestesäiliöitä ja niiden mukana tulisi letkuja, mutta en jarruosissa tahdo luottaa kiinan letkuihin.

Jenkeistä löytyi yksi myyjä, joka myy "jalka" -mitalla letkua. Kunnes hoksasin, että Triumpheissa käytetään sisämitaltaan 10mm letkua, joka käy tähän. Tilasin briteistä Triumphin letkun, joka on 74cm pitkä ja siitä riittää letkua 2-3 wingin tarpeisiin. 

Nämä kun saapuvat, niin jarrut saadaan loppukuntoon. Oli muuten Avon Cobra takarengas sen verran muhku muodoltaan, että takajarrusatulaa ei saanut pujotettua paikalleen ilman, että otti pois toisen jarrupalan satulasta ensin. Onneksi palat saa satulaan kiinni vaikka satula on pyörässä kiinni.

Sinä aikana olikin hyvä huoltaa wingin etuhaarukat. 
Renkaat irti, lokari irti, öljyt valutukseen (yläpään korkin ilmaventtiilistä sielu pois), jonka jälkeen iskarit saikin irroittaa vuorotellen. Tällä kertaa edelliskertaa viisaampana koko huolto onnistui ilman, että tarvitsee avata iskareita jousien osalta. Nimittäin se jousi on wingissä sen verran voimakkaampi vastus, että korkin kiinnilaitto on työn takana. CX:ssä jouset ovat huomattavasti kevyemmät puristaa kasaan.


Iskarien sisältä löytyy tuollaiset "slider" ja "bushing" osat. Jonkin sortin liukupalat. En tiedä kuinka paljon nämä saavat kulua, ennen kuin tulee vaihtoväli, mutta päätin vaihtaa ne samalla kerralla. Eipä tarvitse niitä vaihtaa sitten vuosiin.


Kulumaa niissä näkyi sisä ja ulkopuolella. Ei suurensuuresti, mutta kulumaa kuitenkin.


Tilalle sujautettiin ihka uudet Hondan varaosat.


Uudet öljystefat ja pölysuojat vielä paikalleen. Alkuperäinen syy huoltoon olikin, kun toinen etuiskari vuosi öljyjä ulos sen verran reippaasti, että tekohengittämiset eivät enää auttaneet.


Lopulta osat nippuun ja öljyjä lisäämään. Haarukkaöljyksi tuli Valvoline 10 synteettinen iskunvaimenninöljy.


Temppu miksi ei tarvinnut korkkia avata ja jousta päästää pihalle oli se, että sopivalla apteekkiruiskulla sai yläkautta ilmaventtiilin kautta puristettua öljyt sisään. Ihan ekana tosin venttiilistä se sielu pitää ottaa pois sisältä. Muutoin ei homma toimi. Pienellä edestakaisella pumppausliikkeellä aina 0.5 dl lorahti muutamassa sekunnissa sisään. Kerralla ei voi painaa sisään, koska ylipaine ruiskauttaa öljyt pihalle. Ruutta venttiiliin kiinni ja vetäsee ensin vähän ruutasta, että saa pienen alipaineen iskariin ja sitten alkaa pumppailemaan. Ei roisku. Toisessa kuvassa onkin veto päällä, niin näkee kuinka kuplat nousevat ruuttaan.


Öljymäärä 1983 wingissä on seuraava. Koska en purrut ihan täysin kokonaan iskareita, niin jousien seinämille on saattanut jotain vanhaa jäädä. Laitoin suurinpiirtein 2.8 dl. Jatkossa iskariöljyt on niin helppo vaihtaa, että melkein tekee joka talvi kyseisen operaation. Ei tarvitse edes irroittaa tai purkaa iskareita, niin kauan kuin stefa vaan pitää. Ja sehän pitää paremmin mitä puhtaampaa öljyä sisällä on. Pullo iskariöljyä ei maksa kymppiäkään, niin se on aika pieni investointi ja sen tekee samalla kuin jarrunesteetkin vaihtaa.


Samalla tuli hätäseen testattua miltä näyttää uusi pieni etukate. Ja hyvältähän se näyttää. Hankaloittaa kovasti polttimon vaihtoa, mutta useinko sitä polttimoa nyt tarvii vaihtaa. Ajossa toivottavasti blokkaa sopivasti rinnalle tulevaa viimaa. Toivottavasti myös siten, ettei kaikki ammu suoraan silmiin tai kypärään. Kulmaa pystyy hieman säätämään, koska kate on kiinni vain lampun sivuruuveissa. Aika hyvin tuntuu pysyvän pelkästään kahdesta pisteestä. Pitänee viritellä vielä jotain kumista o-rengasta vähän väliin, jos se vaimentaisi vielä tärinöitä, ettei pääse viimasta murtumaan. Alareunassa on myös yksi reikä, johon pystyy virittelemään kolmannen kiinnityspisteen.

Näyttää vähän tökeröltä, kun tankki puuttuu ja taustalla on paljon romua. Mutta aika kivan näköinen siitä tulee.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti