maanantai 24. elokuuta 2015

23.8.2015 Pyynikin ajot




Sunnuntaina 23.8.2015 järjestetty tapahtuma oli muistoajo, jonka järjestelyissä olivat mukana Suomen veteraanimoottoripyöräkerho, Mansen Masinistit ja Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto.
Aamulehti 24.8.2015

Ihan ensimmäisenä täytyy kyllä kiittää yllämainittuja tahoja mahtavasti järjestetystä tapahtumasta. En muista hetkeen nähneeni vastaavaa tapahtumaa, jossa ihmiset tulevat ilolla kokoperheen voimin nauttimaan auringosta ja moottorien pärinästä. Toisin kuin esimerkiksi Jyväskylän Nesterallissa, Pyynikillä ei päätarkoituksena näyttänyt olevan juovuksissa ralleissa hilluminen.

Sen sijaan tuntui että silkka kiinnostus ja mielenkiinto näitä nostalgisia laitteita ja nostalgista tapahtumaa kohtaan oli saanut pääroolin yleisön joukossa.

Yleisö ei pilannut tapahtumaa millään tavalla. Vaikka paikoitellen rataa ja starttialuetta oli nauhoitettu ja rajattu, niin silti ei järjestäjiä, eikä kuskeja häirinnyt yhtään, että nauhojen etupuolellekin yleisöä saapui. Kukaan ei häiriköinyt, sen sijaan jokaiselle annettiin mahdollisuus nähdä ja nauttia kilpailusta.

Mahtavaa työtä!

Tässä päivän ohjelma, lainattuna Moro-lehden sivuilta, sekä muutamia omia kuviani kyseisestä tapahtumasta.

Huom! Jokainen kuva aukeaa suuremmaksi klikkaamalla.


Ensimmäinen Moro-lähtö esitteli nostalgisia laitteita, sekä erilaisia moottoripyörämalleja ilman sen suurempaa kilvoittelua.

















Sitten päästiin varsinaisiin näytösajoihin, joista kehkeytyi lopulta ihan kunnon kilpa-ajoja. Siinä oli moottorien pärinää, pakokaasua ilmassa ja läheltäpititilanteita jo heti lähdössä. Ajoja seuratessa sai hienosti tunnelmasta kiinni ja tuntui kuin olisi ollut aidossa vanhan hyvän ajan moottoripyöräkilpailussa.


















Perässä kurvasi turva-auto :)


Varikkoalueen läheisyyteen olivat motoristit tuoneet parkkiin hienoja, mitä upeampia pyöräyksilöitä näytille kaikille. Otin omasta mielestäni upeimpia pyöriä kuviin. Jokaisella toki makunsa ja kunnia jokaiselle. Itselläni vanhat Hondat tuovat hyvää fiilistä ja siksi kuvissa on aika paljon Hondia.










Seasta löytyi yksi Honda CX ja heti nousivat nostalgiset fiilikset itselle. En tiedä mikä tässä pyörämallissa on vikana, kun aina kun näkee CX:n, niin tulee sellainen olo, että sellainen pitäisi taas ostaa ja omistaa. Ehkä sellainen pitää vielä hankkia, eikä lopulta ikinä luopua.




GL1100 1978 limited. Upea väri ja upea yksilö. Tällainen olisi kunnia omistaa.





Sedät pääsivät luvan kanssa kokeilemaan ajoasentoja. 
Oli ilmeisen vaikea päästä kyseisiin ajoasentoihin.




Aina ajon jälkeen varikolle palatessa jokainen kuski palkittiin muisto-mitalilla.





Hattua täytyy nostaa, kuinka wanhat herrat siima kireällä kilpailivat. Varmasti riittää elämäniloa ja kerrottavaa tästä tapahtumasta vanhoilla herroilla taas pitkäksi aikaa. Ehkä näin nuoremman sukupolven edustajan en edes osaa ymmärtää miten paljon tällainen tapahtuma näille vanhoille kilpailijoille merkitsee. Minulle tämä on vain upea tapahtuma, mutta heille tämä on kunniaa.






Päivän nuorimmat motoristit Jenny ja Fanni Ruokolainen. Kumpainenkin on nuoresta iästään huolimatta päässyt useamman kerran podiumille palkintoa pokaamaan.











Kiitos hienosta tapahtumasta!



1 kommentti:

  1. Hienoja kuvia, joista välittyy aivan upea tunnelma. Kiitos tästä raportista!

    VastaaPoista